Hjerppen perhe löysi yliopiston Taiteiden yönä
– Olen Turussa syntynyt ja täällä asunut, mutta koskaan ennen en ollut nähnyt Kolmea vekkulia enkä tutustunut yliopiston arkkitehtuuriin, Katja Hjerppe sanoi taiteiden yössä. Kasvojen loiste paljastaa, että Turun yliopiston tarjoama kokemus oli myönteinen.
Lasten yliopiston koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen (kesk.) oli jo tuttu Emil ja Olivia Hjerppelle, sillä molemmat ovat osallistuneet jo Lasten yliopiston luennoille. Olivia osallistui kesällä myös Vanhalinnassa järjestetylle luonnontiedettä ja historiaa yhdistävälle leirille.
Vanhemmille Katja ja Kari Hjerppelle yliopisto on vieraampi, joten Taiteiden yönä tarjolla ollut kierros Turun yliopiston taideaarteiden äärelle veti puoleensa. Yliopiston taideteokset inventoinut Anna Franck kertoi kokoelman koostuvan liki tuhannesta taideteoksesta, jotka on sijoitettu eri puolille kampusta. Niitä löytyy luentosaleista, käytäviltä, auloista, työhuoneista, jopa taivasalta.
Yksi jatkuvasti nähtävistä teoksista on Maaria Wirkkalan Tiedon häivästä, jonka yksi osa on tuomiokirkon, Akatemiatalon ja Maaherran makasiinin väliselle aukiolle luotu ympyrä, joka kuvaa suomalaisen akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen kulkua.
Turun normaalikoulun kuvataiteen lehtori Hanna Lehtilä kannusti lapsia etsimään taideteoksista kuvataiteen elementtejä. Apuna olivat Kari Pyykösen Vekkihame, Juhani Hakalahden Elokuinen asetelma ja Kuutti Lavosen Daphne.
Kun teokset olivat valmiit, Hanna Lehtilä neuvoi, miten kriitikko katsoo kuvaa ja arvostelee. – Voitte kotona ottaa tämän asennon ja sanoa: Jaa, minusta tuossa teoksessa on käytetty todella hienosti muotoa, Lehtilä sanoi sanoja venyttäen ja sai lapset matkimaan.
Illan kruunasivat vanhempien kommentit oikean kuvataiteen lehtorin ohjeilla luoduista teoksista. – Hienoja. Ja opastuskierroskin oli hieno. Se herättää muuallakin katsomaan taidetta. Monessa paikassa on taideteoksia, joiden ohi vain kävelee, Katja Hjerppe totesi.
Erja Hyytiäinen