Monitieteisyys ja pitkäjänteinen tutkimus ovat Turun yliopiston kahden tutkijakollegiumin valttikortteja. Kollegiumtutkijat Mona Mannevuo ja Han Li inspiroituvat kummatkin tutkimusaiheistaan ja korostavat kolmivuotisjakson merkitystä uralleen.
Mona Mannevuo (TIAS Tutkijakollegium)
Poliittisen historian tutkijatohtori ja dosentti Mona Mannevuo tutkii työuupumuksen historiaa. Hän aloitti Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS) tammikuussa 2021. Nyt kolmivuotinen kausi on miltei ohi ja Mannevuo kertoo kollegiumin olleen yksi merkittävimmistä asioista uransa aikana.
– Tutkijan työssä rahoitus on hyvin pirstaleista projektimaisuuden vuoksi, joten minusta tuntuu hyvin etuoikeutetulta päästä keskittymään omaan tutkimukseeni kolmen vuoden ajan, Mannevuo kiittelee.
Mannevuo kiteyttää, että kollegium rohkaisee tutkijanuran alussa olevia löytämään oman aiheensa, ja hakemaan isompia rahoituksia. Oman polun löytäminen kasvattaa tulevia tutkimusryhmien johtajia.
Tutkimuksessa yhdistyy historia ja nykypäivä
Mannevuo tutkii työelämää monitieteisestä näkökulmasta. Aiheina ovat työelämän tunnerakenteet, työn tehostamisen historia ja parhaillaan väsymysilmiöt työlääketieteen historiassa.
– Tutkin erityisesti suomalaista työlääketiedettä sotien jälkeen ja sitä, miten sosiaalilääketieteen kansainväliset vaikutteet näkyvät Suomessa, Mannevuo kertoo.
Erilaiset väsymysilmiöt toistuvat vuosikymmenten ajan työlääketieteessä. Oirehtiminen vuosikymmeniä sitten on ollut yllättävän samankaltaista esimerkiksi nykypäivän burnoutin kanssa, vaikka termit ovatkin vaihdelleet aikojen saatossa.
Esimerkkinä tästä Mannevuo tuo käsitteen hankittu neurastenia. Neurastenia on lähtöisin jo 1800-luvulta ja tarkoittaa hermosairautta, jonka kiireinen elämä ja nopeasti kehittyvä teknologia alkoivat aiheuttaa. 1950-luvulla havaittiin, että neurastenia voi olla myös hankittua, kun elämä täyttyy liiallisella työtaakalla ja aktiviteeteilla, joita ei ehdi tehdä. Vanhaksi diagnoosiksi tämä kuulostaa nykyään hyvinkin arkiselta.
Mannevuo kiinnostui tutkimusaiheesta tutkittuaan Työterveyslaitoksen arkistoja ja löydettyään mielenkiintoista tietoa Suomen työterveysjärjestelmän kehityksestä. Hänestä huokuu aito kiinnostus jakaa innostavaa tietoa, tehdä laadukasta tiedettä sekä myös popularisoida sitä.
– En tutki pelkästään historiaa, vaan haluan selvittää ja jakaa tarinoita siitä, miksi nykyisyys on sellaista kuin se on, Mannevuo toteaa.
Mannevuon tutkimus on yhteiskunnallisesti ajankohtaista ja merkittävää. Kuitenkin hän painottaa haluavansa olla nykyisyyden historian tutkija, eikä käyttää tutkimustaan siihen, että neuvoisin miten tulevaisuudessa tulisi toimia.
Hän tarkentaa: – Toki olen ollut esimerkiksi puhumassa eduskunnassa liittyen tutkimukseeni kansanedustajien työn kuormittavuudesta, mutta en halua toimia minkäänlaisena konsulttina. Haluan mieluummin tuoda esiin unohdettuja ja yllättäviäkin asioita menneisyydestä.
– Toki olen ollut esimerkiksi puhumassa eduskunnassa liittyen tutkimukseeni kansanedustajien työn kuormittavuudesta, mutta en halua toimia minkäänlaisena konsulttina. Haluan mieluummin tuoda esiin unohdettuja ja yllättäviäkin asioita menneisyydestä.
Jatkoa tutkimukselle ja julkaisemiselle
TIAS tutkimusjakso on antanut Mannevuolle aikaa keskittyä pitkäjänteiseen tutkimukseen. Suunnitelmissa on tutkijoille suunnattu monografinen kirja kansainvälisen kustantajan kanssa. Lisäksi suomeksi on tulossa populaarimpi teos liittyen väsymyksen historiaan.
– Seuraavaksi haluaisi tutkia julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden jakautumista. Erityisesti sitä, miten ihmiset, joiden sairauksia voi olla vaikea tunnistaa tai hoitaa, navigoivat terveydenhuoltojärjestelmässä, Mannevuo kertoo.
Han Li (TCSMT Tutkijakollegium)
Kollegiumtutkija ja apulaisryhmänjohtaja Han Li tutkii hiilipohjaisia nanomateriaaleja. Hän aloitti Turun yliopiston luonnontieteiden, lääketieteen ja tekniikan tutkijakollegiumiin (TCSMT) syyskuussa 2023 ja hänellä on edessään koko kolmen vuoden jakso.
– Uskon, että kollegium jakso antaa minulle hyvät mahdollisuudet verkostoitua monien eri alojen tutkijoiden kanssa ja edistää innovaatioita. Se myös antaa vapauden tehdä omaa tutkimusta seuraavan kolmen vuoden ajan, Li toteaa.
Kollegiumin ajatus ja TCSMT:n kollegiumtutkijan paikka ovat päällimmäisiä syitä siihen, miksi li halusi muuttaa Suomeen ja työskennelle Turun yliopistolla.
- Kollegiumtyö on erittäin inspiroivaa, sillä se kokoaa yhteen ihmisiä eri tutkimusaloista. Siellä syntyvät ideat voivat olla mullistavia ja auttaa innovaatioiden kehittämisessä, Li korostaa.
Pienen materiaalin suuret mahdollisuudet
Lin materiaalitekniikan tutkimus koskee nanomateriaaleja, erityisesti hiilinanoputkia. Nanomateriaalit ovat erittäin pienikokoisia, molekyylitasolla tutkittavia materiaaleja. Esimerkiksi hiilinanoputket, joihin Li keskittyy, muodostuvat rullatuista grafeenilevyistä, joka on kuin matto toisiinsa yhdistyneitä hiiliatomeja. Tämä rullautunut levy on vain yhden hiiliatomin paksuinen eli noin 100 000 kertaa ohuempi kuin yksi ihmisen hius.
Lin mukaan hiilinanomateriaalit ovat erityisen mielenkiintoisia niiden ainutlaatuisen käyttäytymisen vuoksi, joka ilmenee kun materiaalin elektronit erotetaan ja niitä tutkitaan hyvin pienessä mittakaavassa. Hän antaa vertauskuvallisen esimerkin: – Introvertit ihmiset saattavat olla ominaisuuksiltaan erilaisia – kuten luovempia ja reflektoivampia – ollessaan yksin. Vastaavasti hiilinanomateriaalien elektronit osoittavat myös ainutlaatuisia "persoonallisuuksia" tai erilaisia ominaisuuksia, kun ne eristetään toisistaan.
Lin kiinnostus nanomateriaaleihin johtuu niiden monikäyttöisyydestä. Niitä voidaan käyttää lukuisin eri tarkoituksiin, kuten lääketieteellisiin laitteisiin tai kestävään energiantuotantoon. Li ja hänen kollegansa ovat esimerkiksi tehneet julkaisuja erittäin tehokkaista aurinkokennoista, joissa hyödynnetään hiilinanomateriaalia.
–Näistä materiaaleista on mahdollista rakentaa esimerkiksi biosensoreita, joita voidaan käyttää sairauksien aikaisempaan havaitsemiseen, kun mihin nykyteknologia pystyy. Biosensorien luomiseksi meidän on yhdistettävä materiaalitiedettä, lääketieteellistä teknologiaa ja jopa koneoppimista. Jonain päivänä on mahdollista, että tätä tutkimusta käytetään ihmisterveyden parantamiseen, ja sen vuoksi siihen kannattaa käyttää paljon aikaa ja vaivaa, Li selittää.
Uraauurtavaa kehitystä tavoittelemassa
Li on julkaissut artikkeleita hyvin aktiivisesti tämän vuoden aikana ja hän odottaa jo innolla seuraavia julkaisuja.
– Olen erittäin kiinnostunut jatkossa tutkimaan lisää näitä tarkasti määriteltyjä aineita. Voimme käyttää niitä jopa ymmärtääksemme paremmin kvanttifysiikan perusteita ja kehittääksemme kvanttitekniikkaa, Li kertoo.
Lin kertoo ensivaikutelmansa perusteella Turun yliopiston materiaalitekniikan tutkimuksen olevan hyvää tasoa. Hän aloitti opintonsa Kiinassa ja on sen jälkeen kartuttanut osaamistaan eri tutkimuslaitoksilla Saksassa ja Yhdysvalloissa. Hän kuitenkin kuvailee Turun yliopistoa yhdeksi Euroopan parhaista.
– Turun yliopistossa on valtavasti tieteestä innostuneita nuoria, mikä vaikuttaa hyvin positiiviselta tieteen ja tutkimuksen kannalta, Li kehuu.
