Harhaluuloja terveellisestä ruuasta

​Professori Rainer Huopalahti Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitokselta tietää, että lisäaineita luetaan tuoteselosteista turhan pelokkaina.

Lisäaine on sana, joka nostaa karvat pystyyn, vaikka siihen ei olisi syytä liittää negatiivisia mielleyhtymiä. Suurin osa lisäaineista on luonnosta peräisin ja nekin lisäaineet, jotka on teollisesti tuotettu, ovat käyneet läpi perusteellisen testauksen, Huopalahti sanoo.

Huopalahti havainnollistaa asiaa puolukan; terveellisen ja raikkaan luonnonmarjan avulla.

- Puolukka sisältää suuria määriä bentsoehappoa, joka edesauttaa sen säilymistä. Elintarvikkeiden valmistus on niin säänneltyä, että niihin ei voitaisi laittaa vastaavaa määrää tätä ainetta.

Lisäaineita käytetäänkin pääasiassa ruuan säilyvyyden parantamiseksi ja ilman niitä erilaiset mikrobiologiaan liittyvät sairaudet kuten ripuli olisivat bakteerikasvun myötä paljon yleisempiä.

Syömme silmillämme

Kuluttajille ruuan ulkonäkö on oleellinen asia eivätkä hailakat värit herätä ruokahalua. Kun ruoka näyttää hyvältä, sitä pidetään houkuttelevana ja laadukkaana, vaikka väri saattaa olla keinotekoinen tuote.

- Erilaisilla rehuilla voidaan esimerkiksi vaikuttaa siihen, miten keltainen kanamunan sisus on tai miten punaista kirjolohen lihasta tulee. Jos kananmunan keltuainen on haalea, voi tuntua, että se on jotenkin pilalla, vaikka kyse olisi vain värisävyjen eroista. Mieltymyksissä on myös kulttuurisia eroja, sillä Meksikossa syödään mielellään kananmunia, joiden keltuaiset on tehty punertaviksi, Huopalahti kertoo.

Vaikka teolliset väriaineet eivät ole vaarallisia, olisi luontainen väri parempi vaihtoehto. Huopalahti tutkii yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kanssa sitä, miten luontaisten väriaineiden säilyvyyttä saataisiin parannettua. Voi olla, että kohta keltaista väriä saadaan samettikukasta ja punaista revonhännästä.

Kohtuus kaikessa paitsi marjoissa

Dieettien, terveellisten ja epäterveellisten ruoka-aineiden listat ja ohjeet tuntuvat vaihtuvan niin tiheään, ettei enää tiedä, mitä olisi parasta syödä. Huopalahdella on asiaan selkeä näkemys.

- Ihminen on sekaravinnon syöjä, jolle on terveellisintä syödä kohtuullisesti ja tasapuolisesti kaikkia ruoka-aineita. Ravintotieteilijän ruokalautasmalli pitää siis edelleen paikkansa.

- Marjat ovat sellainen ruoka, jota ei oikeastaan voi syödä liikaa, täydentää professori Heikki Kallio biokemian ja elintarvikekemian laitokselta.

Marjat eivät ainoastaan edistä terveyttä vaan myös vähentävät riskiä sairastua tiettyihin tauteihin ja lieventävät niiden oireita.

- Lääkkeiksi marjoista ei ole, mutta niiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomia. Esimerkiksi tyrnimarjojen öljyt helpottavat kuivasilmäisiä ja atooppisesta ihottumasta kärsivien oireisiin auttaa mustaherukan siemenöljy. Marjojen kuten mustaherukan, tyrnin, puolukan ja mustikan syöminen taas tasaa maksan arvoja terveelliseen suuntaan sekä pudottaa sokeriarvoja kakkostyypin diabeteksen riskiä alentaen, Kallio kertoo tutkimustuloksista.

Entä mikä on pahin terveyspommi, jota ruokaostoksilla kannattaa välttää?

- Itse voisin poistaa energiajuomat ja limsat vallan pois hyllyjen valikoimista. Ne saavat kehon sokeritasapainon järkkymään. Jos elimistöään kiusaa jatkuvasti, se voi pettää, Huopalahti toteaa.

Teksti: Henna Borisoff
Kuvat: TK, HB