Hanna Meretoja Academia Europaean jäseneksi
Yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretoja on valittu Academia Europaean jäseneksi. Kaikki tieteenalat kattava eurooppalainen tiedeakatemia kutsuu ansioituneita tieteentekijöitä uusiksi jäseniksi tiukan vertaisarvioinnin pohjalta. Meretoja on kuudes akatemiaan kutsuttu Turun yliopiston tutkija.
Academia Europaean tavoitteena on nostaa esiin tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä, toimia koordinoivana voimana eri maiden ja tutkijoiden välillä, tunnistaa tärkeitä monitieteisiä tutkimusaiheita sekä kannustaa kansainväliseen ja tieteidenväliseen tutkimusyhteistyöhön. Sen jäseneksi voi päästä vain kutsusta.
Hanna Meretoja kuuluu maailman johtaviin kertomuksen tutkijoihin. Hänen tutkimusaiheitaan ovat kokemuksen, kertomuksen ja kulttuurisen muistin kytkökset, kerronnallinen toimijuus, traumatutkimus, hermeneutiikka sekä sairauden ja hyvinvoinnin kerronnallistaminen. Monet Meretojan tutkimukset liikkuvat kirjallisuuden, filosofian ja historian rajapinnoilla ja pureutuvat 1900- ja 2000-lukujen kirjallisuuden eettisiin ja yhteiskuntakriittisiin ulottuvuuksiin sekä erilaisten kulttuuristen kertomusten mahdollisuuksiin ja ongelmiin.
Meretoja johtaa SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory -tutkimuskeskusta sekä Suomen Akatemian hanketta, joka on osa konsortiota Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria (2018–2022).
Meretoja on kuudes Turun yliopiston tutkija, joka on kutsuttu Academia Europaean jäseneksi. Aiemmin akatemian jäseneksi on Turun yliopistosta valittu hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi, immunologian professori Sirpa Jalkanen, matematiikan professori Juhani Karhumäki, matematiikan professori, akateemikko Arto Salomaa sekä maantieteen professori, akateemikko Olavi Granö.
Kansainvälisellä tiedeyhteistyöllä voi vastata globaaleihin haasteisiin
Meretoja on viettänyt lukuvuoden 2019–2020 vierailevana professorina Oxfordin yliopistossa ja on juuri palannut takaisin Turun yliopistoon, jossa hän on toiminut yleisen kirjallisuustieteen professorina vuodesta 2015.
Hän toivoo, että tunnustus tarjoaa uusia mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen keskusteluun tutkimuksen ja koulutuksen merkityksestä nykymaailmassa.
– Oxfordissa minulle kävi entistäkin selvemmäksi, miten tärkeää on kansainvälinen yhteistyö, tieteidenvälinen vuoropuhelu ja laaja sivistys. Aikamme suuret haasteet ovat globaaleja ja niin kompleksisia, että niihin pitää etsiä vastauksia yhdessä ja ne edellyttävät kykyä tarkastella maailmaa eri näkökulmista.
Meretojan mielestä koronaviruspandemia on tästä oiva esimerkki.
– Kaikki tieteenalat voivat tarjota omat näkökulmansa sen ymmärtämiseen. Esimerkiksi kertomuksen tutkijat voivat analysoida, millaisten kulttuuristen kertomusten välityksellä tarinallistamme pandemiaa ja mitä ongelmia sisältyy eri tarinamallien käyttöön, kuten pandemian kertomiseen sotana.
> SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory
> Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria
> Meretojan puheenvuoro Suomen Kuvalehdessä
