Hakijan kiperin kysymys: Kuka on ensikertalainen?

​

Turun yliopiston opiskelija- ja hakijapalveluiden päällikkö Katja Arola (kuvassa) tiesi jo ABI-päivien alla, että eniten kysymyksiä herättää tulevana syksynä voimaan astuva korkeakoulujen valintauudistus. Mitä se käytännössä tarkoittaa, on vielä pitkälti arvailujen varassa.

– Turun yliopisto ei ole vielä päättänyt, varataanko vuonna 2015 ensikertalaisille jokin kiintiö. Asiaa tuskin edes päätetään yliopistotasolla vaan eri yliopistot sopivat yhdessä alakohtaisista kiintiöistä, Arola kertoi salintäydelle opinto-ohjaajia. 

Turussa tiedekuntakohtaiset päätökset tehdään kesäkuun loppuun mennessä. Pakollisiksi kiintiöt ensikertalaisille tulevat vuoden 2016 haussa. 

– Mitä ensikertalaiskiintiö tarkoittaa tänä vuonna hakeville abeille. Se tarkoittaa, että jos he ottavat ensi kesänä vastaan jonkin opiskelupaikan yliopistossa, se vaikuttaa jatkossa siihen, että hei eivät voi hakea ensikertalaiskiintiössä, Arola totesi.

Sen sijaan ensimmäistä opiskelupaikkansa saavuttaneet, ennen vuotta 2014 opiskelupaikan vastaanottaneet tai ulkomailla opiskelleet kelpuutetaan jatkossakin ensikertalaiskiintiöön.

– Kannattaako paikka ottaa vastaan, sitähän nuoret jatkossa kysyvät. Kyllä kannattaa, jos aikoo suorittaa kyseisen tutkinnon, Arola neuvoi.

Yli 90 prosenttia viihtyy Turun yliopistossa

Arola saattoi kertoa opoille myös iloisia uutisia kandipalautteesta. Yli 90 prosenttia Turun yliopiston opiskelijoista ilmoitti viihtyvänsä yliopistossa, hyväksi koettiin myös opetuksen laatu ja ohjaus.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu totesikin, että 2000-luvulla neljän vuoden välein tehdyt opiskelukykyä mittaavat tutkimukset paljastavat, että yliopistojen opiskelua tukevat toimet tuottavat tulosta.

– Kun on tutkittu ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokemaa stressiä, se on kääntynyt laskuun. Opiskelijan itsensä kokemus opiskelujen ohjauksesta on parantunut. Se, miten yliopistot ovat kehittäneet opetustaan ja parantaneet ohjaustaan, alkaa nyt näkyä tilastoissakin, Kunttu sanoi.

Oman ryhmän löytäminen jouduttaa opintoja

Ongelmiakin on: unihäiriöitä, väsymystä, alkoholin väärinkäyttöä, toistuvaa flunssaa, psyykkisiä oireita. Elämänstressin kokeminen ei Kuntun mukaan olekaan yllätys, sillä samaan elämänvaiheeseen kasautuu monta tekijää: itsenäistyminen, taloudellinen epävarmuus, opiskelutaakka, kumppanin etsintä, oman uran etsintä, opiskelupaikan valinta.

– On todettu, että se, että ihminen kokee kuuluvansa tiettyyn opiskeluryhmään, edesauttaa opiskelujen etenemistä. Vielä vuonna 2000 liki puolet ilmoitti, ettei koe kuuluvansa johonkin rymään, vuonna 2012 65 prosenttia ilmoitti kuuluvansa johonkin ryhmään, Kunttu totesi.

Teksti ja kuvat : Erja Hyytiäinen ja Matilda Herjanto