Gradupalkinnot Suomen sotahistoriaa ja nuorten viiltelyä käsitelleille pro graduille
Nuorten viiltelykokemuksia tutkinut Noora Hästbacka voitti Westermarck-seuran vuosittaisen gradupalkinnon. Suomen sotahistoriallinen seura palkitsi Olli Joukion jatkosodan jälkeistä sotakorvausvaihetta käsitelleen pro gradun 3000 euron stipendillä.
Hästbackan tutkimus Paha olo iholla: Viiltelykokemukset ja ruumiillisuus nuorten kertomuksissa keskustelufoorumilla lähestyy vähän tutkittua ja haastavaa aihetta.
Hästbacka tarkastelee tutkielmassaan nuorten viiltelykokemuksia kehon kokemisen ja nykyajalle tyypillisen ruumiin muokkaamisen lähtökohdista. Tutkielman aineisto on koottu internetin keskustelupalstalta. Tutkimuksessa tarkastellaan itsensä vahingoittamista nuorten ääntä kuunnellen ja kunnioittaen.
Tutkielman johtopäätöksenä Hästbacka esittää, että nuorten viiltelyn taustalla on itsensä auttamisen tavoite, tarve ja pyrkimys tulla nähdyksi ja kohdatuksi oikealla tavalla sekä saada apua koettuihin psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin. Avun saamista varjostaa nuorten kokemus häpeästä ja itsensä viiltelijöiden stigmatisointi.
Olli Joukion tutkimus Sanelua vai vuorovaikutusta? Soteva, Karelia ja Porin Konepajan sotakorvaustuotanto 1944–1952 kohdistuu tuoreeseen aiheeseen, sodasta rauhaan siirtymisen problematiikkaan.
Joukio käsittelee jatkosodan jälkeistä sotakorvausvaihetta ja erityisesti yhden keskisuuren metalliteollisuusyrityksen asemaa sotakorvaustuotannossa ja -toimituksissa. Hän analysoi tutkielmassaan ansiokkaasti niitä haasteita ja vaikeuksia, joita yritystasolla jouduttiin kohtaamaan Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (Soteva) ja Neuvostoliittoa edustaneen vastaanottajaelimen vaatimusten paineissa.
Alkuperäisaineistoon perustuva tutkimus tarjoaa uutta tietoa yritysten päätäntävallasta sotakorvaustoimituksissa. Neuvostoliitto käytti sotakorvauksia sitoakseen Suomen pysyvästi idänkauppaan.
JV