Gerontologian päivillä pohdittiin, millaista on vanhuus 100-vuotiaassa Suomessa
Kuvassa vasemmalta Aila Pikkarainen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto), Minna Stolt (Turun yliopisto), Riitta Suhonen (Turun yliopisto), Emma Hietarinta (Suomen Psykogeriatrinen Yhdistys), Satu Helin (Vanhustyön keskusliitto ry), Risto Vataja (Hyks), Anu Jansson (Vanhustyön keskusliitto ry), Tarja Ylimaa (Vanhustyön keskusliitto ry), Tiina Talaslahti (Hyks, Suomen Psykogeriatrinen Yhdistys).
Gerontologia 2017 -kongressi, gerontologian päivät, järjestettiin 7.–9. kesäkuuta Turun Messukeskuksessa – nyt jo yhdeksännen kerran. Kongressin tavoitteena on saattaa ikääntyneiden asioista kiinnostuneet alan ammattilaiset ja tutkijat yhteen etsimään vastauksia ikääntymiseen liittyviin kysymyksiin.
Päivillä esiteltiin viimeisintä kansallista tutkimusta, kehittämishankkeita ja uusia innovaatioita. Ohjelma oli monitieteinen, ja se tarjosi tuoreita näkökulmia gerontologian ja geriatrian tutkimukseen ja käytäntöön.
Ohjelmassa oli myös sessioita ikääntyneiden palveluihin ja hoitoon kohdistuvista kansallisista kärkihankkeista. Kongressin yleisteemalla ”Vanhuus 100-vuotiaassa Suomessa”, haluttiin korostaa suomalaisen yhteiskunnan saavutuksia, jotka ovat koituneet ikääntymisen eduksi ja hyvinvoinnin lisääntymiseksi.
– Halusimme nostaa keskusteluun erityisesti ikäihmisten omat voimavarat sekä sen, miten palvelut ja palvelujärjestelmä parhaiten tukisivat iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Kongressin pääteemat kohdistuivat ajankohtaisiin kysymyksiin: megatrendit hyvään vanhuuteen, vanhuuteen varautuminen, asuminen ja elinympäristöt vanhuudessa sekä muuttuva vanhuus, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, hoitotieteen professori Riitta Suhonen Turun yliopistosta kertoo.
– Monesti asiat saattavat näyttää joltakin, jolloin syntyy vahva käsitys asian luonteesta, esimerkiksi ikääntyneistä ja heidän tilanteestaan. Kun katsotaan toisesta näkökulmasta tai tarkemmin, voidaan saada aivan toisenlainen käsitys, Suhonen huomauttaa.
– Esimerkiksi ikääntyneiden suhteellinen määrä väestöstä tai absoluuttinen määrä tarkoittavat eri asioita esimerkiksi kotihoidon näkökulmasta. Kotihoidon kattavuus on pysynyt samana, sen vahvistamispyrkimyksestä huolimatta, koska palvelun tarvitsijoiden määrä on kasvanut. Marja Jylhä osoitti konkreettisesti puheessaan, miten jokainen yksi vuosi väestössä lisää palvelutarvetta yhä suuremman määrän ikääntyessä, Suhonen muistuttaa.
– Kuulijoilla oli mahdollisuus perehtyä myös haurauden mukanaan tuomiin tarpeisiin, esimerkiksi gerastenian, hauraus-raihnausoireyhtymän, tunnistamisen merkitykseen ja sen ennustavuuteen esimerkiksi sairaalan hoitojaksojen pituuteen.
Päivien pääpuhujat olivat professori Chris Gastmans (Katholic University Leuven, Belgia), professori Marja Jylhä (Tampereen yliopisto), neuvotteleva virkamies Satu Karppanen (sosiaali- ja terveysministeriö), sisätautiopin dosentti ja erikoislääkäri Jan Sundell (Turun yliopistollinen keskussairaala), professori Finnbarr C Martin (King’s College London, Iso-Britannia), professori Hasse Karlsson (Turun yliopisto/TYKS Psykiatrian klinikka), professori Thomas Scharf (Newcastle University, Iso-Britannia) ja professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto).
– Kongressin 28 sessiota ovat kaikki olleet erittäin ajankohtaisia, ja pohtivan näköistä väkeä on tullut saleista ulos tauolle vaihtamaan ajatuksia esimerkiksi kahvin lomassa, Suhonen summaa.
– Viimeisen kongressipäivän alkaessa voi todeta, että olemme taas kartuttaneet huimasti tietojamme ja ymmärrystämme yhteisestä asiasta, ikääntyneen väestön terveydestä, hyvästä elämästä ja sen edellytyksistä. Odotamme mielenkiinnolla kahta pääpuheenvuoroa ja huipennuksena olevaa paneelia, Suhonen lisää.
Seuraavat gerontologian päivät pidetään vuonna 2020 Jyväskylässä
TJ
Kuvat: Markus Lahtinen