Fyysikot lisäävät kansainvälistä yhteistyötä atomiskaalan haasteilla
22.08.2013
Miten ratkotaan atomiskaalan haasteita materiaalikehityksessä? Aihe ei ole fysiikassa tämän hetken trendikkäin, mutta turkulaisille tutkijoille yksi tärkeimmistä. Seminaarista haetaan lisää avauksia fysiikan alan tutkijoiden verkottumiseen kansainvälisesti.
Tohtorikoulutettava Minnamari Saloaro (kesk.) saapui ASCAM:iin tapaamaan eri puolilta maailmaa tulevia yhteistyökumppaneita. Heikki Palonen (toinen oik.) esittelee tapahtumaväelle omassa puheenvuorossaan omaa ja Wihurin laboratoriossa tehtävää tutkimusta.
Turun yliopiston tohtorikoulutettavat Heikki Palonen ja Minnamari Saloaro aikovat ottaa kaiken irti tapahtumasta. Palosella on oma esitys, Saloaro tapaa yhteistyökumppaneita. Molempien tavoite on myös saada tietoa muiden tutkimuksista ja sitä kautta kenties solmia uutta yhteistyötä.
– Minun tavoitteenani on kertoa muille, mitä minä ja me Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa teemme, Palonen sanoo ja paljastaa oman aiheensa: miten mallinnetaan magneettivuon lukkiutumista suprajohteissa hyödyntäen nanokokeiden virheitä.
Professori Kalevi Kokko ennakoikin kaksipäiväisten työpajojen anniksi yhteistyön itujen kasvattamisen.
– Tapahtuma tukee laitoksen kansainvälistymistä, avaa meidän opiskelijoillemme mahdollisuuksia jatko-opintoihin ulkomailla, lisää ulkomailla kiinnostusta Turussa tehtävää tutkimusta kohtaan ja kohottaa tutkimuksemme tasoa, Kokko sanoo.
Parhaimmillaan tapaamisissa voidaan saada uusien näkökulmien kautta ratkaisuja vaikeisiin tutkimusongelmiin.
Fysiikassakin on trendiaiheita
Historian kuudennessa ASCAM-tapaamisessa pureudutaan materiaaleista erityisesti metallien, puolijohteiden ja oksidien kehittämiseen. Aihe ei ole maailman mittakaavassa se trendikkäin, mutta turkulaisilla on alalla vahva kokemus. Oman akateemisen alansa tapaamisen avannut vararehtori Kalle-Antti Suominen totesikin materiaalifysiikan olevan yliopiston kolmesta fysiikan sarasta se suurin ja tapaamisen olevan turkulaisille tärkeä.
Fysiikan saralla tämän hetken suuri tutkimustrendi on suurteholaskentaan perustuvan materiaalimallinnuksen ja kokeellisen tutkimuksen yhdistäminen.
– Yleensä uusi merkittävä löytö innostaa suuren joukon tutkijoita kohdistamaan tutkimuksensa kyseiselle alalle, Kokko sanoo.
Hän toteaa, että suurteholaskentaan perustuvan materiaalimallinnuksen ja kokeellisen tutkimuksen yhdistämisen on mahdollistanut molempien alojen viimeaikainen nopea kehitys.
– Sen seurauksena ollaan saavuttamassa tila, jossa kyseisillä aloilla voi tutkia saman mittakaavan ilmiöitä ja näin saadaan entistä nopeammin hyödyllisempää fysiikan tietoa sovelluksia varten, Kokko kuvaa nanofysiikan ilmiömaailman piiriin lukeutuvaa tutkimusta.
Kaksipäiväisen seminaarin järjestivät Turun yliopistosta materiaalitutkimus sekä materiaalin ja pintatutkimuksen keskus Matsurf ja Tukholmasta Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu.
Erja Hyytiäinen