Fonetiikan etälaboratoriot Lontooseen ja Barcelonaan
23.08.2013
Fonetiikan oppiaine on saanut Sanako oy:n lahjoittamana etälaboratoriot Lontooseen ja Barcelonaan. LAB-laboratorioissa tutkitaan muun muassa kielten oppimista ja erilaisia oppimisprosesseja.
Päähän kiinnitettävät pienet elektrodit välittävät tietoa aivojen toiminnasta.
– Mahtavaa, olemme aivan innoissamme! hihkuu fonetiikan oppiaineen vastuuhenkilö ja lehtori, dosentti Maija S. Peltola. Innostukseen on syytä, sillä perustettavista laboratorioista saadaan lisää materiaalia oppiaineen Learning, Age and Bilingualism -tutkimushankkeeseen.
Oppiaineessa tehtävän tutkimuksen teemana on pääasiassa Learning, Age and Bilingualism. Tutkimuksissa pyritään selvittämään, mikä edesauttaa oppimista ja mitkä tekijät ylläpitävät kykyä oppia uutta.
Etälaboratorioidea sai alkunsa Peltolan ja hänen kansainvälisten kollegoidensa keskusteluissa seminaarien yhteydessä joitain vuosia sitten. Sanako oy saatiin mukaan muitta mutkitta.
Tähän asti monipuoliseen tutkimushankkeeseen tutkimusmateriaalia on tuotettu vain Turun LAB-labissa. Nyt perustettavat etälaboratoriot tuovat merkittävästi lisää aineistoa. Etenkin Barcelonasta toivotaan monipuolista materiaalia kaksikielisten oppimisprosesseista ja kyvyistä tunnistaa äänne-eroja.
– Etälaboratorioissa paikalliset tutkijat tekevät kokeita samanlaisilla Sanako oy:n laitteilla kuin Turussa ja lähettävät kootut materiaalit Turkuun analysoitaviksi. Turun LAB-labissa kaikki hankkeen materiaalit analysoi yksi ja sama tutkija, jotta tulokset ovat verrannollisia ja luotettavia, Peltola kertoo.
Elektrodeja ja ärsykkeitä
Tutkimuksessa koehenkilölle lähetetään ärsykkeitä hänen katsoessaan ohjelmaa ruudulta. Pienet elektrodit mittaavat aivojen toimintaa ja reagointia ärsykkeisiin eli sanoihin, joissa on henkilölle vieraita äänteitä.
Tämän vaiheen jälkeen koehenkilö tekee tehtäviä, sanojen toistoa ja muita tehtäviä. Treenauksen jälkeen katselu ja ärsykkeet toistetaan. Aivotoimintoja verrataan treenausta edeltävään tilanteeseen, jolloin saadaan tietoa tehtävien vaikutuksesta oppimiseen.
Hankkeesta on jo tutkimusvaiheessa arkielämään soveltuvaa hyötyä.
– Kun tutkimusta tehdään samoilla laitteilla ja oppimisympäristö on sama, joita käytetään kouluissa kieltenopetuksessa, saadaan suoraan arkielämään verrannollisia tuloksia.
Äänteitä ja aktiiviharrastajia
Etälaboratorioista saatavan materiaalin avulla voidaan tutkia, miten eri kielet vaikuttavat vieraiden kielten oppimiseen. Esimerkiksi suomen kielessä on vokaaleja kahdeksan ja espanjassa vain viisi. Tutkimuksessa halutaan selvittää, kumpi on otollisempi pohja oppia uusia äänteitä.
– Suomenkielisillä voisi ajatella olevan tarkempi erottelukyky, mutta toisaalta espanjankielisillä on enemmän tilaa uusille vokaaleille. Kaksikielisyys taas tuo tutkimukseen – ja oppimiseen – lisävivahteita, kun oppijan repertuaarissa onkin jo kaksi äännejärjestelmää, summaa Peltola.
Oppimista ylläpitävien toimintojen tutkimisessa ikääntyneet ovat tärkeä ryhmä. Tutkimuksessa 60–70-vuotiaista muodostettiin kolme verrokkiryhmää: eläkeläiset, aktiivisesti harrastavat eläkeläiset ja työssäkäyvät. Kaikille tehtiin samanlaisia kokeita, joissa tarkasteltiin, miten aktiivisuus ja työnteko vaikuttavat aivojen muovautumiskykyyn, mitkä tekijät pitävät yllä aivojen kykyä muovautua ja oppia uutta. Saadut tulokset ovat yhteiskunnallisesti kiinnostavia ja tärkeitä väestön ikääntyessä.
Viliina Tolvanen