Eva-Mari Aro: Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasveihin tulisi pystyä ennakoimaan

​IPCC:n tuore ilmastoraportti antaa ilmastonmuutoksen etenemisestä karun kuvan. Ilmastonmuutos koettelee raskaasti myös kasveja, mihin on useita syitä. Kasvit eivät esimerkiksi ole varautuneet isoihin ja suhteellisen äkillisiin muutoksiin vuodenaikojen mukaisissa ympäristöoloissa. Ilmasto-olot vaikuttavat ratkaisevasti myös kasvitautien ja -patogeenien leviämiseen, sanoo akatemiaprofessori Eva-Mari Aro.

– Kasvit ovat geneettisesti sopeutuneet kasvamaan, lisääntymään ja tuottamaan satoa suhteellisen vakiintuneissa vuotuisissa ympäristöolosuhteissa. Viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut ja kiihtyvällä vauhdilla etenevä ilmastonmuutos on kohtuuttoman raju monille kasveille, Aro kertoo.

Aron mukaan kasvien selviytymiskeinona voisi olla levinneisyysalueen muuttuminen. Monia lajeja kuitenkin väistämättä häviää kokonaan esimerkiksi kuivuuden ja eroosion seurauksena. Kun huomioidaan kansainvälisen kaupanteon kontrollin puutteellisuuksista johtuva kasvitautien ja -tuholaisten leviämisnopeuden ja -alueen kiihtyvä kasvu, voivat seuraukset olla katastrofaalisia.

Kasvit primaarituottajina ovat ihmiselämän energianlähde kaikkialla maapallolla. Viljasadot ovat kuitenkin viime vuosina selvästi laskeneet, ja samaan aikaan ihmispopulaation ennustetaan kasvavan jatkuvasti. Kun tähän epäyhtälöön lisää vielä kasvitautien ja -tuholaisten kiihtyvän leviämisriskin, on edessämme todellinen uhka ruuantuotannolle.

– Kasvit ovat alttiita uusille taudeille, ja epidemioita syntyy samalla tavoin kuin ihmispopulaatiossa. Nyt meitä järkyttää tappavan Ebola-viruksen leviäminen jo neljään maahan. Olemme kuitenkin varautuneet ihmisiin kohdistuvien epidemioiden taltuttamiseen kansainvälisellä tasolla. Kasvitautien ja epidemioiden torjumiseen puolestaan emme ole varautuneet riittävästi.

Aron mukaan yhteiskunnan pitäisi pystyä etukäteen varautumaan kasveja kohtaaviin tautiepidemioihin.

Kansainvälinen toiminta on keskeinen keino vastata ilmastonmuutoksen uhkiin

Aro on mukana Euroopan tiedeakatemioiden yhteiselimessä, EASAC:ssa (European Academies of Sciences Advisory Council). Hän on työskennellyt viimeiset kolme vuotta EASAC:n alaisessa Biosciences Steering Committee -ryhmässä, joka julkaisi maaliskuussa kasveihin kohdistuvia riskejä käsittelevän raportin Risks to Plant Healt. Trends in Plant Sciences -tiedelehdessä julkaistiin raportin pohjalta tehty yhteenveto How should we tackle the global risks to plant health?

EASAC:n raportissa painotetaan sitä, että nyt pitäisi kehittää tieteelliseen näyttöön perustuva integroitu toimintamalli. Siinä tulisi yhdistyä kasveihin ja kasvituotteisiin pohjautuvan kansainvälisen kaupanteon kontrolli sekä tieteen tuomat mahdollisuudet koskien uusien kasvinjalostusmenetelmin tuotettuja kestävämpiä kasvilajikkeita, uusia viljelykasvien suojelun kontrollimekanismeja ja muita integroituja tuholaistorjuntakäytäntöjä. Uusia innovaatioita ja torjuntamenetelmiä pitäisi olla saatavilla jo ennen, kun ilmastonmuutos alkaa todella vaikuttaa kasveihin ja kasvitautien leviämiseen laajassa mittakaavassa.

– Elämämme täällä maapallolla on täysin riippuvainen kasvien tuotannosta. Tämä uusi raportti pureutuu ongelmiin ja mahdollisuuksiin välttää suuret kasvitautiepidemiat maapallolla ja ainakin tältä osin estää ruuantuotannon romahdus ilmastonmuutoksen seurauksena.

Aron mukaan nyt tulisi pyrkiä takaamaan kasvien geenivarojen säilyvyys ja geneettinen monimuotoisuus, jotta tulevaisuudessa pystytään jalostamaan kasveja, jotka sopeutuvat muuttuviin ympäristöoloihin ja sietävät paremmin tauteja. Kasvien uudet jalostusmenetelmät ja kokonaisvaltainen genomiikan ja toiminnallisen aineenvaihdunnan tuntemuksen hyödyntäminen ovat keskeisiä keinoja saada kasvit pysymään ympäristön muutoksen vauhdissa mukana. Toinen EASAC-raportti, Planting the Future, pohtii muun muassa sitä, mitä tapahtuu, jos Eurooppa ei salli GM-viljelyä.

– Kasvinjalostukseen liittyy tänä päivänä melkoinen dilemma. 50-luvulla vastattiin ruokapulaan niin sanotulla vihreällä vallankumouksella, joka uusien lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla pystyi ylläpitämään ruoantuotantoa maapallon väkiluvun kasvaessa. Tämä tie on nyt kuitenkin käyty loppuun, ja seurauksena olemme nyt melkoisen saastepommin alaisia, josta pitäisi ehdottomasti päästä eroon.

Poliittiset päätökset tulisi perustua tutkittuun tietoon

Tiede on viime vuosikymmeninä tuottanut uusia jalostusmenetelmiä. Niin sanottu geenivallankumous antaisi mahdollisuudet tuottaa esimerkiksi taudinkestäviä viljelylajikkeita, jolloin torjunta-aineiden käyttö ratkaisevasti pienenisi. Kuivuutta ja lämpötilavaihteluja sietävien kasvien geenijalostus olisi myös ratkaisevan tärkeää tulevaisuudellemme.

Aron mukaan EU-kansalaiset kuitenkin vastustavat geenitekniikoita – siinäkin tapauksessa, että uusi kasvilajike ei sisältäisi yhtään vierasta geeniä.

– Poliitikot seuraavat äänestäjiensä mielipidettä aiheuttaen vastuutonta hallaa koko ihmiskunnalle. Myös tutkijoiden joukosta löytyy joitain ärhäköitä geenitekniikoiden vastustajia, jotka eivät kuitenkaan ole itse tehneet niin sanottua geenitutkimusta eivätkä ehkä ihan ymmärrä uusien jalostusmenetelmien periaatteita.

Poliittinen ristiriita ja käytäntöerot ovat Euroopassakin suuria. Euroopassa on maita, jotka sallivat geenimuunnellun rehun tuonnin mutta samalla kieltävät geenimuunneltujen kasvien viljelyn. Aro painottaa, että poliittiset päätökset tulisi pohjautua luotettavaan tietoon, ei lobbareiden tai kriitikoiden värittyneisiin ja tunnepohjaisiin näkemyksiin. Eri jalostusvaihtoehtojen riskit ja hyödyt tulisi punnita luotettavaan ja kriteerit täyttävään tutkittuun tietoon perustuen.

 

European Academies of Sciences Advisory Council on eurooppalaisten tiedeakatemioiden muodostama yhteiselin, jonka hallitukseen akatemiaprofessori Eva-Mari Aro nimitettiin viime vuonna. EASAC:n tehtävänä on tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia raportteja, jotka tähtäävät EU:n tiedepoliittiseen neuvonantoon.

Lue lisää:

>> How should we tackle the global risks to plant health? (Trends in Plant Science)


Teksti: Hannu Aaltonen
Kuvat: Barry Crabtree ja Hanna Oksanen