Euroopan ympäristön tilan seuranta tehostuu – eLTER-infrastruktuuri pääsi Euroopan infrastruktuuritiekartalle
Ympäristön tilan pitkäaikaiseen monitieteiseen seurantaan keskittyvä eLTER-infrastruktuuri (Integrated European Long-Term Ecosystem, Critical Zone & Socio-Ecological Research Infrastructure) otti ison askeleen matkallaan kohti toteutumista, kun se hyväksyttiin ESFRI-tutkimusinfrastruktuurien (European Strategy Forum on Research Infrastructures) päivitetylle vuoden 2018 tiekartalle. Tiekartalle hyväksyntä osoittaa, että EU pitää ympäristön tilan järjestelmällistä seuraamista tärkeänä muuttuvissa olosuhteissa.
Maailmanlaajuiset uhat, kuten ilmastonmuutos, saastuminen ja biodiversiteettikato, heikentävät ympäristön tilaa ja luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita eri puolilla Eurooppaa. eLTER-infrastuktuuri pyrkii tuottamaan harmonisoituja havaintoja ympäristön tilasta ja sen muutoksista pysyvillä koealoilla kattavasti koko Euroopassa. Turun yliopistosta verkoston asemina toimivat Lapin tutkimuslaitos Kevon ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen (Seili) kenttäasemat.
eLTER-infrastuktuurin korkeatasoista tutkimusta tukevat menetelmät kattavat ekosysteemien bioottisen, abioottisen sekä sosioekologisen ulottuvuuden ja vuorovaikutukset niiden välillä. Tavoitteena on tuottaa keskitetysti tietoa ja jalostaa tiedosta palveluja eri käyttäjäryhmille, tutkijoiden lisäksi myös päätöksentekijöille, viranomaisille, koulutukseen ja paikallisille asukkaille.
eLTER-infrastruktuuria kehitetään Saksan Helmholtz Centre for Environmental Researchin (UFZ) johdolla. Prosessiin on poliittisesti sitoutunut 17 maata, ja 161 organisaatiota 27 maasta on antanut sille tieteellisen tukensa. Suomessa eLTER-infrastruktuurin rakentamista edistävät INAR Ecosystems ja FinLTSER.
Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus koordinoivat Suomen kansallista FinLTSER-verkostoa. Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistot sekä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC, eli keskeiset ekosysteemitutkimusta Suomessa tekevät organisaatiot, ovat taloudellisesti ja tieteellisesti sitoutuneet eLTER:n toimintaan. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö on poliittisesti sitoutunut tukemaan eLTER-infrastruktuuria ja sen kehitystä kansallisella tasolla.
Seuraavassa vaiheessa eLTER hakee komissiolta rahoitusta valmisteluvaiheen hankkeeseen (Preparatory Phase Project), jonka tarkoituksena on kehittää asemaverkostosta yhtenäinen tutkimusinfrastuktuuri keskuspalveluineen ja sille hallinto- ja rahoitusmalli. Samanaikaisesti eLTER:n tieteellistä puolta kehitetään EU:lta haettavan Advanced community -hankkeen kautta. Kansallisten tutkimusasemien päivittäminen ja ylläpitäminen eLTER-tasolla on pääosin organisaatioiden oman rahoituksen varassa. EU-rahoitusta käytetään kansainvälisen tason suunnitteluun sekä keskuspalveluiden rakentamiseen sekä tieteelliseen tutkimukseen eLTER-asemilla.
Uusi ESFRI-tiekartta julkaistiin Wienissä tiistaina 11.9.2018. Tiekartan tutkimusinfrastruktuurit on jaettu kuuteen kategoriaan: Energy, Environment, Health & Food, Physical Sciences & Engineering, Social and Cultural Innovation, e-RI. Uusi ESFRI 2018 tiekartta keskittyy laaja-alaisiin tutkimusinfrastruktuureihin, ja siihen hyväksyttiin eLTER:n lisäksi viisi uutta tutkimusinfrastruktuurihanketta. Yhteensä ESFRI-tiekartalle on päässyt vuodesta 2002 lähtien 49 infrastruktuuria.
Lue lisää
>> ESFRI
>> eLTER
Aihetunnisteet somessa
#ESFRI2018Roadmap
#elter
#inar_Fin