Euroopan demokratiakehitys laskussa
Suomi ja Ruotsi kuuluivat mittareiden mukaan demokratiassa alaspäin menneisiin valtioihin, vaikkakin ovat yhä asteikon kärkipäässä.
Heino Nyyssönen (YTT, dosentti, Turun yliopisto) kävi 22.3. läpi Euroopan demokratiatilanteen kehitystä vuosina 2006–2016 luennollaan Demokratian takapakit Euroopassa. Apuna hänellä oli The Economist -lehden kehittämä Democracy Index, jolla eri maiden demokratiakehitystä on mitattu kouluarvosanoja muistuttavalla asteikolla (0–10). Mitattavia asioita olivat vaaliprosessi, hallituksen toiminta, poliittinen osallistuminen, poliittinen kulttuuri ja kansalaisvapaudet.
– Euroopan demokratiakehitys on yleisesti ottaen mennyt kymmenessä vuodessa huonompaan suuntaan, kertoi Nyyssönen.
Eniten demokratiakehityksessä alaspäin laskeneita ovat olleet esimerkiksi Unkari, Kreikka, Ukraina ja Venäjä. Unkarissa, jota Nyyssönen on tutkinut uudessa kirjassaan Tasavallan loppu – Unkarin demokratian romahdus (Atena), demokratiakäyrä on ollut koko kymmenen vuoden ajalta laskusuuntainen.
– Myös Suomessa ja muissa niin kutsutuissa täyden demokratian maissa löytyisi parannettavaa, erityisesti poliittisessa osallistumisessa, totesi Nyyssönen.
Kaiken kaikkiaan Euroopan maista 32 oli mittareiden mukaan mennyt vuosien 2006–2016 välillä alaspäin.
Brexit lisäsi demokraattista osallistumista
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä on myös maita, jossa tilanne oli 2016 parempi kuin 2006. Näitä olivat esimerkiksi Norja, Irlanti, Viro, Georgia ja Iso-Britannia.
Nyyssösen mukaan on huomattava, että Democracy Index kertoo demokratian pelisääntöjen noudattamisesta, ei demokratian tavoitteista. Näin ollen esimerkiksi Ison-Britannian tilanne oli sen mittareilla vuonna 2016 parempi kuin 2006, sillä Brexit-äänestys lisäsi demokraattista osallistumista.
Lisäksi valtioiden lähtötaso merkitsee, eikä kaikkien kehitys ole välttämättä keskenään vertailtavissa.
– Democracy Index kertoo kuitenkin pitkistä trendeistä ja suuntauksista, ja tällä hetkellä Euroopan suunta on alaspäin. Suuri kysymys on, onko Orbánin ja Erdoğanin malli voittamassa alaa.
Nyyssösen luento oli osa Turun yliopiston valtio-opin oppiaineen ja Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian (TVA) 22.3. järjestämää Demokratian tulevaisuudet -seminaaria.
Teksti: Matias Suksi
Kuva: Steven Fruitsmaak/Wikinews
