EU-lainsäädäntö haaste Suomen rahapelimonopolille
07.12.2012
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelujen tuoreen tutkimuksen mukaan pelimonopoli ei kykene ehkäisemään pelaamisen lieveilmiöitä lisenssimarkkinoita merkittävästi tehokkaammin.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut on toteuttanut tutkimuksen Suomen rahapelimarkkinoista.
Tutkimukseen haastateltiin lukuisia asiantuntijoita, esim. rahapelimarkkinoilla toimivien yritysten edustajia sekä urheiluseurojen johtajia. Tutkimuksen ovat rahoittaneet kansainväliset rahapeliyhtiöt (Unibet, Betfair, Betsson Group).
– Rahapelaamista monesta eri näkökulmasta tarkasteleva tutkimus pyrkii toimimaan avauksena keskustelulle suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittämistarpeista sekä tulevaisuudenkuvasta. Tutkimuksessa on nostettu esiin uutena teemana urheiluseurojen rahoituksen ja rahapelimonopolin välisen suhteen tarkastelu, tutkimuspäällikkö Arto Kuuluvainen sanoo.
Monopoli ei estä ongelmapelaamista tai korruptiota
EU-lainsäädännön mukaan rahapeliyhtiön monopoliasema on perusteltu, jos tämän avulla ehkäistään pelaamisesta johtuvia sosiaalisia haittoja. Haitoista nostetaan yleensä ensimmäiseksi esiin peliriippuvuus.
Tämän lisäksi valtiollinen rahapelaaminen tulee toteuttaa niin, että sen avulla voidaan välttää pelaamiseen liittyvää rikollisuutta. Tyypillisesti rikollisuus on rahanpesua tai urheiluun liittyvää korruptiota.
– Tutkimusten mukaan pelimonopoli ei kykene lisenssin alle vapautettuja markkinoita tehokkaammin ehkäisemään pelaamiseen liittyviä lieveilmiöitä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa peliongelmaisten suhteellisen määrän on arvioitu olevan Suomea alhaisempi, Kuuluvainen kertoo.
Kuuluvaisen mukaan urheilun korruptioriski on läsnä kaikkialla missä kilpaurheilua harjoitetaan.
– Esimerkiksi Suomen Veikkausliigassa viime vuosina paljastuneiden korruptiotapausten juuret ovat usein johtaneet Aasian laittomille vedonlyöntimarkkinoille.
Suomen kehitys poikkeaa eurooppalaisesta suunnasta
EU:n jäsenvaltioiden rahapelijärjestelmät ovat viime vuosina kehittyneet eri suuntiin. Suomi on pyrkinyt vahvistamaan monopolijärjestelmäänsä, mutta esimerkiksi Tanska ja Saksa ovat siirtyneet enemmän lisenssiperusteisten järjestelmien suuntaan.
– Euroopan komission 23.10.2012 julkaistu online-rahapelejä koskeva toimintasuunnitelma tulee asettamaan haasteita myös suomalaiselle järjestelmälle, sillä komissio vaatii Suomea selvittämään arpajaislakiin viime vuosina tehdyt muutokset, Kuuluvainen toteaa.
Tutkimuksessa esitetään vaihtoehtoisia malleja rahapelaamisen sääntelylle. Esimerkkejä vaihtoehtoisesta sääntelystä tarjoavat mm. Tanska, Iso-Britannia, Italia, Ranska ja Saksa, joissa on purettu rahapelaamisen monopoleja.
Lisätietoja:
johtaja Aki Koponen, p. 050 524 6239, aki.koponen(a)utu.fi
tutkimuspäällikkö Arto Kuuluvainen, arto.kuuluvainen(a)utu.fi