Koronan vauhdittamana opetus siirtyy verkkoon. Tämä haastaa opettajat ja kouluttajat ympäri maailman päivittämään verkkopedagogiikan osaamistaan. Turun yliopiston asiantuntijoiden pitkälle kokemukselle verkko-opetuksesta onkin nyt globaalia kysyntää.
Syksyn aikana verkkopedagogiikkaa on koulutettu lääketieteen asiantuntijoille ja opettajille. Dosentti Antti Perheentuvan (TYKS) aloitteesta toteutettiin maailmanlaajuiselle IFFS-verkostolle (international Federation of Fertility Society) kolme viikkoa kestänyt koulutus, johon osallistui terveysalan ammattilaisia peräti neljästä eri maanosasta, kaukaisimmat Argentiinasta ja Intiasta.
Verkkopedagogiikan koulutukselle on kysyntää, ja vastaava koulutus toteutetaan nyt myös CONSAMS-verkoston jäsenille. Koulutukseen osallistuu lääketieteen opettajia kahdeksasta eri Afrikan maasta.
Koulutuskokonaisuuden on suunnitellut ja toteuttanut työparina Turun yliopiston erityisasiantuntija, professori Jussi Mertsola ja kehittämispäällikkö, verkko-opetuksen asiantuntija Satu Hakanurmi (uutisen pääkuvassa).
Etäopetukseen siirtyminen tarjoaa tilaisuuden koko opetuskulttuurin uudistamiselle
Etäopetukseen siirryttiin korona-keväänä 2020 hyvin äkkiä.
- Jos etäopetus on kouluttajalle uutta, helpoin, mutta samalla huonoin ”hätäratkaisu” on videoida perinteinen oppitunti tai luento, ja siirtää se verkkoon sellaisenaan. Tälle ilmiölle on olemassa jo oma terminsäkin: ”Emergency Remote Teaching”, kertoo Hakanurmi.
Mertsolan ja Hakanurmen koulutuksissa tekniset ongelmat, ratkaisut ja alustat eivät ole keskiössä. Sekä Hakanurmen että Mertsolan mukaan etäopetuksessa on haasteensa, mutta he haluavat fokusoitua verkkopedagogiikan uusiin mahdollisuuksiin.
- Etäopetuksen nopea yleistyminen tarjoaa nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden opetuskulttuurin uudistamiseen – erityisesti maissa ja kulttuureissa, joissa opetus on perinteisesti ollut hyvin opettajakeskeistä ja -lähtöistä, toteaa Hakanurmi.
- Etäopetusta kannattaa lähestyä Smart and Simple –filosofialla, kehottaa Jussi Mertsola. Opetus pitää pilkkoa lyhyisiin ja selkeisiin kokonaisuuksiin. Opetusmateriaalin ja tapojen jaksotus ja vaihtelu on tärkeää. Oppijan vireystason ja kiinnostuksen ylläpitämiseksi kannattaa käyttää erilaisia, osallistavia tehtäviä, testejä ja keskusteluja.
Vuosikymmenten kokemus verkkopedagogiikasta
Jussi Mertsolalla on pitkä kokemus opetustehtävistä kliinisenä opettajana ja Turun yliopiston lastentautiopin professorina. Hän on ollut käynnistämässä lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisiä verkkokursseja vuonna 2002, ja on aktiivisesti mukana tiedekunnan verkko-opetuksen kehittämisessä. Verkko-opetuksessa Mertsola tekee myös yhteistyötä Oxfordin yliopiston kanssa.
Satu Hakanurmi on myös verkko-opettamisen konkari – hän on ollut mukana toteuttamassa avoimen yliopiston ensimmäisiä puhelinyhteyksin toteutettuja koulutuksia 1990-luvulla. Hakanurmi on myös julkaissut useamman kirjan verkko-opetuksesta sekä toiminut yrittäjänä verkkokoulutusten parissa.
Verkkopedagogiikan osaamista löytyy Turun yliopistosta laajasti, ja etäopetuksen kehittämiseen panostetaan sekä tutkintokoulutuksessa että koulutusviennissä. Korona-epidemian takia keväällä siirryttiin pääosin etänä tapahtuvaan opetukseen, ja etäopetus jatkuu nyt koko lukuvuoden 2020-2021.
Teksti: Kati Kaarlehto
Kuvat: Hanna Oksanen
