ESS-tutkimuksen kokoama yhteiskuntatieteellinen data tuo esille eurooppalaisten ajatukset
Miten Eurooppa ja eurooppalaiset muuttuvat asenteiltaan, uskomuksiltaan ja käyttäytymiseltään? Siihen löytyy vastaus European Social Survey -infrasta, ainutlaatuisesta yhteiskuntatieteellisen kyselytutkimusten avulla kootusta tietokannasta. Ensimmäiset kyselyt tehtiin 2002, ja nyt on käynnistymässä kymmenes kierros. Suomen osuutta on alusta saakka koordinoinut Turun yliopisto ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti.
European Social Survey on tieteellisistä lähtökohdista toteutettava vertaileva kyselytutkimus, joka kattaa yli 30 Euroopan ja lähialueiden maata. ESS kartoittaa Euroopan maiden yhteiskunnallisen muutoksen ja väestön asenteiden, uskomusten ja käyttäytymisen välisiä suhteita.
– Kyselyt tehdään haastattelemalla. Lomakkeella on ydinmoduuli, joka toistuu samanlaisena kyselystä toiseen, sekä kaksi vaihtuvaa moduulia, jotka suunnitellaan joka kierrokselle erikseen. Lisälomakkeen avulla seurataan arvojen muutoksia sekä toteutetaan menetelmällisiä kokeita. Tämä data kypsyy kierros kierrokselta, saamme aina vain lisää aikaperspektiiviä ja vertailupohjaa, professori Heikki Ervasti kertoo.
Ehdotuksia vaihtuviksi moduuleiksi voivat esittää kaikki tutkijat. Aiemmilla kierroksilla on kysytty muun muassa oikeudenmukaisuudesta ja eriarvioisuudesta, terveyskäyttäytymisetä, taloudellisesta rikollisuudesta sekä ikäsyrjinnästä.
– Välillä voimme toistaa myös vaihtuvan moduulin. Esimerkiksi hyvinvointivaltioon liittyvistä mielipiteistä kysyttiin vuonna 2008, siis vuonna jolloin Euroopan talousvaikeudet alkoivat. Sama teema toistettiin 2016, Ervasti kertoo.
Tulevan kierroksen vaihtuvat moduulit käsittelevät digitaalisia sosiaalisia suhteita sekä käsityksiä demokratian toimivuudesta.
– Monista elinoloista ei ole muita laajoja vertailevia ja aikasarjapohjaisia indikaattorikokokelmia. Erityisesti subjektiivisen hyvinvoinnin osalta ESS on maailman laajimpia tutkimusaineistoja. Myös terveyskäyttäytymisestä on koottu aiempaa laajempia mittaristoja. Perinteisesti esimerkiksi alkoholin kulutusta on tutkittu katsomalla myyntilukuja, mutta niistä tilastoista ei selviä, millaisissa tilaisuuksissa alkoholia käytetään. Me tutkimme, ja se paljasti esimerkiksi, että emme me suomalaiset niin kovin paljoa muista eurooppalaisista eroa, Ervasti sanoo.
Kaikille avoin tietokanta
Datan keruu ei ole urakkana pieni. Yksin Suomessa haastatellaan kyselyä varten 2 000 henkilöä. Parhaillaan mietitään, miten korona vaikuttaa syksyn kyselykierroksen toteutukseen.
– Ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2002 ja siitä lähtien kysely on päärakenteeltaan toteutettu aina samalla tavalla: haastattelijat ovat kysyneet kysymykset kasvotusten informanteilta. Korona-aikana se ei ehkä ole mahdollista. Ja me tiedämme, että pienikin muutos kyselyn toteuttamistavassa voi heikentää vertailtavuutta, Ervasti sanoo.
Sen he tietävät, koska useilla kansainvälisillä tunnustuksilla palkittu ESS sijoitti edellisen palkintonsa tutkiakseen eri menetelmien vaikutusta lopputulokseen. Se kuvaa hyvin sitä, miksi ESS on maailmassa niin ainutlaatuinen. Kaikissa ratkaisuissa nojataan punnittuun tietoon ja tutkimukseen, kompromisseja ei tehdä.
– Otantaa, kysymyksiä, mittareita, haastattelukäytäntöjä – jokaista ohjaa oma paneeli, joka koostu juuri sen aihepiirin kansainvälisistä huippuasiantuntijoista. Se varmistaa, että laatu on korkea eikä ESS:n tarvitse tehdä kompromisseja, joita pienempien tutkimusryhmien on usein pakko tehdä. Näin infra palvelee mahdollisimman laajaa joukkoa, yhteiskuntatieteilijöitä koko maailmassa, Ervasti sanoo.
Avoimuudessaan ESS on esimerkillinen.
– Paitsi että kaikki dokumentoimamme data on open access -käytössä niin myös paradatamme on täysin avoimesti saatavilla. Ilman lupakäytäntöjä ja kustannuksia, jopa etäkäytöllä. Anonyymiksi käsiteltynä tietenkin, Ervasti sanoo.
Ja kysyntää aineistolle on. Tällä hetkellä ESS:llä on 160 000 käyttäjää eri puolilla maailman, määrällisesti suurimpina käyttäjinä Yhdysvaltain, Saksan ja Iso-Britannian tutkijat. Väkilukuun suhteutettuna Suomi sijoittuu listalla korkealle 3 000 käyttäjällään.
– Tietoja on käytetty myös politiikan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Näin on tehty erityisesti maissa, missä painotetaan evidence based eli tutkimukseen pohjaavaa politiikkaa: Virossa, Saksassa, Iso-Britannissa. Me olemme koettaneet saada aineistoa paremmin myös suomalaisten päättäjien tietoon.
Valmistelussa 10. kierros
Idea ESS:stä kylvettiin jo 1990-luvulla, toteutuksen kannalta otolliseen aikaan.
– Eurooppa kävi läpi suurta muutosta, ja sitä oli seurattava. Eurooppalaisessa tiedepolitiikassa ymmärrettiin myös yhteiskuntatieteellisten tutkimusresurssien lisäämisen välttämättömyys. Ja kun takana olivat yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen huippunimet Roger Jowell ja Max Kaase, saatiin ensimmäiselle tutkimuskierrokselle rahoitus, Ervasti muistelee.
Ensimmäinen kierros käynnistyi 2001, dataa kerättiin 2002. Siitä lähtien kysely on toteutettu kahden vuoden välein. Vuodesta 2013 lähtien ESS on ollut eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio, ESS ERIC.
– ESS:ssä on mukana 38 maata, joista 16 on osallistunut jokaiselle kierrokselle, Suomi on niistä yksi, Ervasti sanoo.
Jatkoa on haettu kierros kerrallaan, tuorein rahoitus saatiin Suomen Akatemialta keväällä.
