Parhaat keinot torjua pandemioita tulevat tutkimuksen kautta. Maailmalta kulkeutuvat taudit vaativat asiantuntijalaboratoriolta nopeaa reagointia ja pitkäjänteistä työtä. Tyks ja Turun yliopisto hakevat uuden osaamiskeskuksen avulla entistä parempaa valmiutta vastata vakavien tautien uhkaan.
Tyksin ja Turun yliopiston yhteinen osaamiskeskus kokoaa tutkimusryhmät, jotka kehittävät mikrobien aiheuttamien tautien tunnistamista ja sairastuneiden hoitoa. Epidemioilta suojautumisessa keskeinen kysymys on ihmisen vastustuskyky tautia vastaan.
Korona yllätti virustutkijat muuntuvuudellaan, joka yhä jatkuu.
– Uudella muunnoksella on aina jokin ominaisuus, jonka ansiosta se pääsee leviämään tehokkaammin kuin edeltäjänsä. Nämä variantit ovat huolestuttavia, koska ne pystyvät paremmin murtamaan ihmisten vastustuskykyä. Esimerkiksi ikäihmisille korona voi edelleen aiheuttaa hankalan taudin. Heille suositellaankin neljättä rokotusta, virusopin professori Ilkka Julkunen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus on, että kaksi rokotusta ja sairastettu korona tai kolme rokotusta ovat riittävä suoja perusterveelle.
Tutkijoiden koordinoitu yhteistyö on tärkein keino torjua pandemian vaikutusta. Viruksen ominaisuuksien tunteminen, diagnostiikka, rokotukset ja lääkkeet auttavat yhteiskuntaa selviämään mahdollisimman vähällä sulkemisella.
Pandemioita on esiintynyt maapallolla noin parin kymmenen vuoden välein ainakin 1800-luvulta alkaen.
Ei turhia leikkauksia eikä antibioottia
Erittäin yleisen tulehdustaudin tutkija, kirurgian professori, ylilääkäri Paulina Salminen tuo osaamiskeskukseen oman verkostonsa. Hän johtaa palkittua tutkimussarjaa umpilisäketulehduksen hoidosta.
– Yksi tutkimussarjan tärkeistä tuloksista on ollut, että umpilisäketulehduksessa on kysymyksessä kaksi eri tautia – vaikea ja lievä umpilisäketulehdus. Suurin osa tapauksista on lieviä. Olennaista on erottaa nämä tautimuodot toisistaan, mikä tehdään luotettavasti tietokonetomografiatutkimuksella, Salminen sanoo.
Umpilisäkkeen poistoleikkaus on yksi maailman yleisimmistä päivystyskirurgisista toimenpiteistä. Salmisen ryhmä osoitti, että suurin osa lievemmistä umpilisäketulehduksista parantuu antibiootilla tai jopa ilman antibioottia.
Salminen on aloittamassa uutta tutkimusta, joka selvittää lievän tautimuodon paranemista ensisijaisesti ilman sairaalahoitoa.
Tyksin laboratorioissa tunnistetaan uudet virus- ja bakteeritulokkaat
Tyks Laboratorioissa diagnosoidaan jatkuvasti mikrobeja ja huomataan uudet tulokkaat. Esimerkiksi koronavirus tunnistettiin Turussa heti pandemian saapuessa alkuvuonna 2020. Kliinisen mikrobiologian merkitys nousi kriittisen tärkeäksi koronapandemiassa. Kiivaimmillaan Tyksin kliinisellä mikrobiologialla tehtiin yli 2500 testiä vuorokaudessa.
– Lukumäärää merkittävämpi asia on tuotevalikoimamme, joka sisältää lähes 400 kliinisen mikrobiologian alan tutkimusta. Olemmekin Huslabin kanssa ainoat niin sanotun täyden palvelun kliinisen mikrobiologian laboratoriot Suomessa. Meillä on moderni turvalaboratorio. Siellä olemme esimerkiksi voineet analysoida elävää koronavirusta, Antti Hakanen kertoo.
Kuvassa vasemmalta dosentti, laboratoriopäällikkö Laura Kakkola Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta, virologian professori Ilkka Julkunen sekä ylilääkärit Paulina Salminen ja Antti Hakanen Tyksistä.
Infektiot ja Mikrobikeskus on Tyksin uusi huippuosaamisyksikkö.
Mikrobikeskus on Varsinais-Suomen hyvinvointialeen ja Turun yliopiston yhteinen osaamiskeskus.
