Energiatehokkuus ja laivojen monikäyttöisyys ovat keskeisiä tekijöitä tulevaisuuden laivaliikenteessä
Tulevaisuuden kuivarahtialuksen tulee pystyä vastaamaan nopeasti muuttuviin kuljetustarpeisiin. Suomen teollisuuden tuotantorakenteen odotetaan muuttuvan ja merikuljetukset tulee integroida kiinteämmin osaksi tuotantoketjua. Rahtialuksen tulee olla monikäyttöinen, kuljetustarpeet ja lastityypit saattavat muuttua nopealla tahdilla. Energiatehokkuuden kannalta lähitulevaisuudessa LNG on selvästi paras vaihtoehto laivojen polttoaineeksi.
Tulokset käyvät ilmi ”Laiva 2025” -hankeen kolmessa lopputyössä, jotka on tehty Aalto-yliopistossa. Lopputöissä selvitettiin tulevaisuuden merikuljetuksiin sopivaa optimaalista rahtialusta perustuen Suomen teollisuuden ja toimintaympäristön muutostekijöihin sekä kauppamerenkulun kehitykseen.
Laivakonseptien suunnittelun pohjana käytettiin Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen laatimaa ”Laiva 2025” -raporttia sekä laajan alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän tulevaisuudenskenaarioita.
Tulevaisuudessa Suomen teollisuuden oletetaan keskittyvän massatuotannon sijasta pienempivolyymisten ja korkean lisäarvon omaavien tuotteiden tuottamiseen. Laivojen monikäyttöisyyttä puoltaa myös se, että tulevaisuudessa teknologisten ja taloudellisten trendien oletetaan olevan huomattavasti nykyistä nopeampia.
Monikäyttöalusten kehityksen rinnalla Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää kehittää edelleen kiinteää yhteistyötä teollisuuden, logistiikkaoperaattoreiden ja laivan omistajien välille, jotta tuotteiden viennistä ja tuonnista pystytään huolehtimaan mahdollisimman tehokkaasti Suomen pohjoisesta sijainnista huolimatta.
Suomen ulkomaankaupan kilpailukyky on riippuvainen tehokkaista merikuljetuksista ja toimintaympäristön muutostekijöiden hallinnasta
Suomen tulevaisuuden kilpailukyky on vahvasti sidoksissa ulkomaankaupan ja erityisesti teollisuuden ja palvelujen viennin menestykseen. Valtaosa ulkomaankaupan tuonti- ja vientivirroista kulkee meritse ja. Tästä syystä on tärkeää, että Suomella on käytössään kauppalaivasto, joka on optimoitu palvelemaan ulkomaankaupan tarpeita.
Suomen teollisuus- ja logistiikkasektorit läpikäyvät parhaillaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia, erityisesti teknologia-, kemian- ja metsäteollisuuden aloilla. Näiden alojen toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin lukeutuvat muun muassa energiatehokkuus, ympäristövaikutusten hallinta, kasvava automaatio ja teknologiakehitys sekä kasvavat logistiikkakustannukset.
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä meristä ja sen liikennemäärien uskotaan tulevaisuudessa kasvavan edelleen. Vuonna 2030 Itämeren kansainvälisten merikuljetusten uskotaan kasvavan parilla sadalla miljoonalla tonnilla, joka vastaa noin kolmanneksen suhteellista kasvua.
Uudet ratkaisut syntyvät eri tahojen yhteistyöllä
Laiva 2025 on yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöhanke, jossa olivat mukana Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK), TEKES, Cargotec Finland Oy, ESL Shipping Oy, Oy Langh Ship Ab, Outokumpu Stainless Oy, Stora Enso Oyj, Wärtsilä Finland Oy sekä Aalto-yliopisto.
– Wärtsilän näkökulmasta ”Laiva 2025” -hanke on erinomainen osoitus siitä miten rahdinantajat, varustamot ja ratkaisujen tarjoajat voivat yhdessä yliopistojen kanssa kehittää uusia ratkaisuja ja konsepteja kauppamerenkulun tarpeisiin, kertoo Wärtsilä Finland Oy:n johtaja Ilkka Rytkölä.
– Tulevaisuuden skenaarioiden, kaupallisen kehityksen ja teknisten ratkaisujen lisäksi ”Laiva 2025” on tarjonnut myös ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Tästä osoituksena valmistelussa on jo seuraava yhteishanke, joka keskittyy tulevaisuuden energiakuljetuksiin, Rytkölä jatkaa.
HA