Emil Aaltosen säätiöltä rahoitusta koneoppimista hyödyntävälle tutkimukselle
Turun yliopiston tutkijat saivat kolme Emil Aaltosen Säätiön myöntämästä kahdeksasta 210 000 euron projektiapurahasta.
Emil Aaltosen Säätiö jakoi projektiapurahoja yhteensä 1 680 000 euroa kahdeksalle tutkimusryhmälle kolmivuotiseen työskentelyyn. Turun yliopiston tutkijat menestyivät erittäin hyvin haussa. Kaikkiaan kolme tutkijaa saivat 210 000 euron apurahan: digitaalisen kielentutkimuksen apulaisprofessori Veronika Laippala, tilastotieteen dosentti, yliopistonlehtori Henri Nyberg ja kulttuurihistorian tutkijatohtori Reima Välimäki.
Kaksivaiheisen hakuprosessin ensimmäisellä kierroksella säätiölle toimitettiin 398 hakemusta, joista valittiin toiselle hakukierrokselle 21 hakemusta.
Laippalan ja Välimäen tutkimukset sijoittuvat digitaalisten ihmistieteiden alle. Henri Nybergin hanke kuuluu tilastotieteen alaan. Yhteistä kaikissa on, että ne hyödyntävät koneoppimista.
Laippalan hankkeessa tarkastellaan kielentutkimuksen metodologiaa ja koneoppimista yhdistämällä erilaisia internetissä käytettäviä tekstejä ja kehitetään näitä automaattisesti tunnistava järjestelmä.
– Internet on muuttanut tavan, jolla etsimme tietoa. Erottamalla toisistaan esimerkiksi käyttöohjeet, tapahtumista neutraalisti raportoivat uutiset ja kirjoittajan mielipiteitä sisältävät tekstit, hanke tuottaa tärkeää tietoa verkkoviestinnästä ja parantaa internetin tietomassojen saavutettavuutta, Laippala kuvaa.
Uutta tietoa makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden yhteyksistä
Henri Nybergin hankkeessa kehitettävät uudet ekonometriset menetelmät ovat epälineaarisia tilastollisia malleja, jotka kuvaavat ja ennustavat monien keskeisten makro- ja rahoitusaikasarjojen tulevaa kehitystä tarkemmin kuin aiemmat menetelmät.
Menetelmäkehitys perustuu osin moderniin koneoppimiseen, rakentaen näin mm. uudentyyppisiä siltoja perinteisen tilastollisen ennustamisen ja taloudellista päätöksentekoa tukevien ennusteiden käytön välille.
– Uusien menetelmien avulla saatavat empiiriset tulokset kuvaavat makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden yhteyksiä, käyttäytymistä sekä toimivat mahdollisesti uuden teoreettisen taloustieteellisen tutkimuksen lähtökohtina, Nyberg sanoo.
Tutkimus pureutuu pseudohistorioihin
Välimäen hankkeessa tutkimuskohteina ovat verkon pseudohistoriat Suomen keskiajasta ja rautakaudesta sekä niihin liittyvät salaliitot siitä, kuinka ruotsalaiset, suomenruotsalaiset säätiöt sekä yliopistot haluavat piilottaa Suomen kunniakkaan muinaisuuden.
– Tätä verrataan venäjänkieliseen aineistoon, jossa liikkuu samanlaista materiaalia muinaisen Venäjän suuruudesta. Hanke on ajankohtainen, koska viime vuosina tämä diskurssi on levinnyt vaihtoehtoblogeista Helsingin Sanomien sivuille ja yleisille keskustelufoorumeille, Välimäki sanoo.
Välimäen tutkimusprojektissa käydään läpi valtaosa 2000-luvulla ilmestyneestä pseudohistoriallisesta internetaineistosta tekstin uudelleenkäyttöä jäljittävää BLAST-ohjelmaa hyödyntäen.
– Pseudohistorialliset salaliittoteoriat ja historiapoliittinen vaikuttaminen haittaavat pahimmillaan Suomen historiasta käytävää asiallista tieteellistä ja tiedettä popularisoivaa keskustelua. Projekti tuottaa työkaluja pseudohistorian tunnistamiseen ja sitä vastaan argumentointiin, Välimäki kertoo.
Lue lisää aiheesta:
>> Kaikki rahoitetut hankkeet Emil Aaltosen sivuilla
>> Aurora-lehti: Veronika Laippalan tutkimusaineistona on koko suomenkielinen internet
Teksti: Heikki Kettunen / Tuomas Koivula
Kuvat: Hanna Oksanen