Turun Yliopiston CCR-tutkimusyksikössä tutkitaan rakennusalan digitalisoitumista ja tämän vaikutuksia työntekijöiden motivaatioon ja työhyvinvointiin. Käynnissä olevat MOPO- ja MOTEVA-hankkeet selvittävät rakennusalan digitalisoitumiseen liittyviä haasteita. Haasteita ratkotaan yrityksissä tehtävillä pilotoinneilla.
MOTEVA (Mobiiliteknologian vastuullinen hyödyntäminen rakennusteollisuudessa) -hanke kehittää työhyvinvointia tukevaa johtamista rakennusalan pk-yrityksissä. Hankkeen tavoitteena on, että yritys pystyy hyödyntämään digitaalisia työvälineitä parhaalla mahdollisella tavalla ja koko henkilöstö kokee hyötyjä työvälineiden käytöstä. Hankkeeseen osallistuneiden yrityksien työnjohtoa sekä suorittavaa työtä tekeviä työntekijöitä on haastateltu muun muassa heidän kokemuksistaan teknologian käytöstä ja työhyvinvoinnista työmaalla. Haastatteluiden perusteella on tehty havaintoja, kuinka yrityksien toimintaa voitaisiin tehostaa erityisesti digitaalisien työvälineiden käytössä. Hankkeen pilotointivaiheessa kokeillaan jokaiselle yritykselle haastatteluista esiinnousseita itselle mieluisia kehittämisvaihtoehtoja.
MOPO (Uuden teknologian käyttöönoton vaikutukset suorittavaa työtä tekevän henkilöstön työmotivaatioon ja työhyvinvointiin) tutkimushankkeessa on puolestaan mukana suurempia rakennusalan yrityksiä, joiden digitaliset taidot ja toimintatavat ovat systemaattisempia ja kehittyneempiä. MOPO hankkeen haastatteluissa on keskitytty digitaalisten järjestelmien käytöstä aiheutuviin niin positiivisiin kuin negatiivisiin vaikutuksiin työnjohdolle. Vertailtaessa MOTEVA-hankkeeseen ja MOPO-hankkeeseen osallistuvien yritysten tilannetta, voidaan todeta, että suuremmissa yrityksissä kehitystyö on jäsentyneempää ja siihen käytetään enemmän dedikoituja resursseja.
Hankkeisiin osallistuvissa yrityksissä digitaalisten järjestelmien käyttöosaaminen on havaittu keskeiseksi pullonkaulaksi, joka estää digitaalisuuden hyötyjen toteutumista. MOTEVA-hankkeen pilotoinneissa digitaalisten järjestelmien käyttökoulutus toistuu eri muodoissaan. Järjestelmän ensimmäinen käyttökoulutus tapahtuu työntekijän tai työnjohtajan aloittaessa uudessa yrityksessä tai yrityksen ottaessa uuden järjestelmän käyttöön. Tämän jälkeen jatkokoulutusta tulisi tarjota aina säännöllisin väliajoin, etenkin tilanteissa, joissa laajennetaan järjestelmän käyttöä tai järjestelmään tulee uusia päivityksiä. Säännöllinen jatkokoulutus takaa, että järjestelmän käyttö pysyy tehokkaana ja käytön myötä opittuja ‘niksejä’ voidaan jakaa myös muiden käyttöön. Vaikka yrityksen oma digiosaaminen ja toimintatavat olisi kehitetty riittävälle tasolle, saattavat työmaan aliurakoitsijat tarvita käyttökoulutusta työmaalla käytössä oleviin järjestelmiin.
Riittämättömät kyvyt käyttää digitaalisia työvälineitä syövät motivaatiota käyttää niitä ja aiheuttavat turhautumista työssä. Toisaalta puutteellinen osaaminen myös heikentää teknologian tehokasta käyttöä eivätkä digitaalisuuden hyödyt täten toteudu. Yritysten sisäisten yhtenäisten toimintatapojen vaillinaisuus voi tehdä työnteosta sekavaa ja tehdyn digitaalisen työn merkitys voi jäädä pimentoon. Kattava digitaalisten työvälineiden käyttöön perehdyttäminen onkin olennainen nykyajan työhyvinvoinnin edellytys.
CCR:n MOTEVA- ja MOPO-hankkeissa jatketaan rakennusalan yritysten työntekijöiden työhyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämisen ja kohentamisen keinojen etsimistä digitalisoituvassa toimintaympäristössä. MOTEVA-kehityshankkeessa jatkuu yhteistyö yritysten kanssa pilotoitavien toimintatapojen merkeissä ja MOPO-tutkimushankkeessa on keväällä valmisteilla rakennusalan työntekijöitä koskeva työhyvinvoinnin kyselytutkimus.