Dekaani Huovinen: Valtionrahoituksen leikkaus rapauttaa kliinistä tutkimusta
Dekaani Pentti Huovinen esitti huolensa kliiniseen tutkimukseen ohjattavan erityisvaltionosuuden leikkaamisen vaikutuksista lääketieteellisen tiedekunnan kansanedustajatapaamisessa 22.9.
Kansanedustajat Heli Paasio (sdp.) ja Ilkka Kanerva (kok.), sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen, kansanedusja Anne-Mari Virolainen (kok.) ja lääketieteellisen tiedekunnan alumniyhdistyksen puheenjohtaja, hammaslääkäri Vivian Visnapuu.
Kliinisen tutkimuksen valtionrahoitus on valtionvarainministeriön tuoreen esityksen mukaisesti uhkana leikkaantua ensi vuonna 11,3 miljoonalla eurolla. Varsinaissuomalaisille kansanedustajille puhunut dekaani Pentti Huovinen piti tilannetta kestämättömänä.
– Täällä Turussa leikkauksen vaikutus on dramaattinen, kliinisen tutkimuksen valtionrahoitus tulee vähentymään noin puoleen.
Samanaikainen Suomen Akatemian rahoituksen ennustettava vähentyminen vaikuttaa niin, että lääketieteellisen tutkimuksen tuki on enää kaksi kolmasosaa vuoden 2010 tasoon verrattuna. Akatemian rahoitus tukee pääasiassa uutta luovaa perustutkimusta. Valtion rahoitus tukee sairaalojen perusprosesseja, jotka vaikuttavat suoraan potilaan hoitoon.
– Riittämätön kliinisen lääketieteen rahoitus on terveydelle vaarallista, Huovinen totesi.
Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) kysyi, olisiko tutkimuksen hyötyjä mahdollista perustella tuottavuuden avulla. Huovinen oli aiemmin todennut, että USA:ssa hermoston sairauksien hoitoa koskevan tutkimusrahoituksen tuoton on laskettu olevan kansantaloudelle 48 prosenttia.
Kliininen tutkimus kehittää sekä hoitoa että ammattitaitoa
Kliiniset tutkimuksen hyödyt ovat kiistattomat: viimeisen yhdentoista vuoden aikana Suomessa tehty yli 700 omaan tutkimukseen perustuvaa diagnostiikan tai hoidon parantamisratkaisua tai menetelmää.
Henkilöstöstä yli 90 prosenttia kokee tutkimuksen parantaneen omaa ammattitaitoaan.
– Innovaatiostrategioissa painotetaan yliopistosairaaloja osaamiskeskittyminä. Jos meillä ei ole osaavia kliinisen alan tutkijoita, innovaatioita ei voida hyödyntää hoidossa, Huovinen painotti.
Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.) pohti, millä tavalla parhaiten voitaisiin viedä viestiä siitä, että tutkimusrahoitusta tulisi kehittää pitkäjänteisesti.
Biopankit mahdollistavat uusien innovaatioiden siirtymisen hoitoon
Turun yliopiston ja kolmen sairaanhoitopiirin (VSSHP, SatSHP, VSHP) yhdessä käynnistämä Auria Biopankki on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa sairaalabiopankki. Kansanedustajille toimintaa esitteli biopankkitutkimuksen professori Olli Carpén.
– Potilasnäytteisiin perustuvat biopankit sekä näytteisiin liittyvä kliininen tieto auttavat tutkimuksen löydösten siirtymistä hoitoon.
Suomeen on vastikään saatu uusi, maailman parhaaksi kutsuttu ja kansainvälistäkin huomiota herättänyt biopankkilaki. Uuden lainsäädännön johdosta Suomella on mahdollisuus siirtyä biopankkitoiminnan edelläkävijäksi.
– Näytteitä hyödyntävien tahojen osalta biopankkilaki mahdollistaa eettisesti kestävällä tavalla näytteiden ja niihin liittyvän tiedon aiempaa laajemman hyödyntämisen. Se myös vähentää byrokratiaa.
Carpénin mukaan yhteiskunnan kannalta biopankkilaki parhaimmillaan tukee haasteiden edessä olevaa terveydenhuoltojärjestelmää ja parantaa kliinisen tutkimuksen asemaa.
Lisäksi kansanedustajille esiteltiin Medisiina-rakennuksen suunnitteilla olevaa uudisrakennushanketta ja TYKSissä ensi vuoden alussa aloittavaa uutta liikennelääketiedekeskusta, joka keskittyy ongelmallisten ajolupa-asioiden selvittelyyn.
Tilaisuuden järjesti lääketieteellisen tiedekunnan alumniyhdistys AMA.
Teksti: Tuomas Koivula
Kuvat: Hanna Oksanen