Digitaaliset tulevaisuudet ja OpenUTU organisoivat yhteistyössä All Eyes on Data -keskustelusarjan, jossa järjestetään data-aiheisia tilaisuuksia ympäri kampusta. Datasta liiketoimintaa -tilaisuus järjestettiin 14. joulukuuta 2018. Sarja jatkuu vuoden 2019 ajan.
Yritykset ja organisaatiot ovat alkaneet oivaltaa datan keskeisen roolin ja arvon niiden toiminnassa. Muutoksessa ei ole kyse vain teknologiasta, vaan murroksen kohteena ovat myös yritysten liiketoimintamallit, osaamistarpeet, toimintatavat, kulttuuri ja johtaminen. Meneillään on datavallankumous, jossa se, kuka omistaa datan, ei olekaan enää niin keskeistä kuin se, miten datasta luodaan laadukasta ja toimivaa arkea palveluilla, jotka ovat paljon enemmän kuin vain pelkkä tuote.
Data tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa, mutta suurten datamäärien hyödyntämiseen liittyy myös haasteita. Dataa kertyy yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön useista eri lähteistä, mutta datan laatu ei välttämättä ole aina riittävää. Datan tehokas hyödyntäminen vaatii lisäksi ymmärrystä datankäsittelyn perusperiaatteista.
Tätä taustaa vasten herää muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miten voimme hyödyntää yliopistossa syntyviä datavarantoja? Miten tutkimusdatan pohjalta voisi synnyttää uutta liiketoimintaa? Miten voimme kerätä, hallita ja jalostaa dataa luodaksemme parempaa ja toimivampaa arkea yhteiskunnan eri toimijoita varten?
Joulukuussa Turun yliopistossa jatkui All eyes on data -keskustelusarja, jonka tarkoituksena on pohtia datan säilyttämisen, käsittelyn ja hyödyntämisen kehittämistä. Yliopistossa kerätyn ja tuotetun datan hyödyntäminen ja tieteidenvälinen datayhteistyö luovat parhaimmillaan uusia tutkimuksellisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia lisäten samalla yliopiston vaikuttavuutta.
Joulukuun tilaisuuden teemana oli ”datasta liiketoimintaa”. Tilaisuus oli avoin yliopiston henkilökunnalle, opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille. Tilaisuuteen osallistui noin 80 henkeä korkeakouluista, yrityksistä ja kuntasektorilta.
Tutkimuksen IT-palvelujen päällikkö Meri-Tuulia Kaarakainen aloitti tilaisuuden esittelemällä datan käsittelyyn liittyvää koulutustarjontaa Turun yliopiston henkilökunnalle.
Yhtenä esimerkkinä vuoden 2019 koulutustarjonnasta on jatko-opiskelijoille ja post-doc -tutkijoille suunnattu Basics of research data management -kurssi. Kurssin suunnittelun apuna hyödynnetään kirjaston johdolla toteutettuja tohtorikoulutettavien, ohjaajien ja biostatistikkojen haastatteluja.
Tammi- ja helmikuussa tutkijoille on tarjolla myös koulutusta tutkimuksen pilvipalveluista ja R-ohjelmointikielestä, jota suositellaan opeteltavaksi tilastollisen aineiston analyysia tekeville tutkijoille.
Innovaatioasiamies Marjo Pihlavisto avasi kuulijoille yliopiston innovaatiopalvelujen näkökulmaa aiheeseen. Esityksessään Pihlavisto haastoi Turun yliopiston tutkijoita pohtimaan, onko heillä hallussaan dataa, jolla voisi olla kaupallista arvoa. Hän nosti esille monenlaisia asioita, joista tutkijoiden tulisi olla tietoisia, mikäli he haluavat kaupallistaa dataansa. Turun yliopiston innovaatioasiamiehet auttavat tutkijoita dataan liittyvissä kaupallisen hyödyntämisen kysymyksissä prosessin alkuvaiheesta lukien.
Datakonsultti Olli Lindroos Solitasta käsitteli puolestaan erilaisia mahdollisuuksia tehdä liiketoimintaa datasta. Hän lähestyi aihetta neljän yrityscasen kautta, joiden avulla etsittiin vastauksia siihen, miten dataa voidaan jakaa menettämättä kilpailukykyä ja millaisia samankaltaisuuksia on menestyneiden datayritysten välillä. Esityksensä lopussa hän esitti kiinnostavan kysymyksen siitä, miten asiakkaan tarpeet pitäisi ottaa huomioon dataa hyödynnettäessä.
Kysymys herätti paljon keskustelua tutkijoiden keskuudessa, sillä tutkimuksessa ei usein ajatella olevan asiakkaita samassa merkityksessä kuin yrityksissä. Lindroos haastoi tämän ajatuksen ja kannusti kuuntelijoita miettimään, kenelle on hyötyä siitä tutkimuksesta, jota yliopistoissa tehdään ja millä erilaisilla tavoilla he voisivat hyötyä tutkimuksen tuloksista.
Tilaisuudessa käsiteltiin myös sensitiivisen datan hyödyntämistä ja jakamista. Auria Biopankin data-analyytikko Mikko Tukiainen kertoi, miten kliinistä, sensitiivistä dataa voidaan käyttää ja jakaa tutkimuksessa turvallisesti ja millaisia vaatimuksia sensitiivinen data asettaa työskentely-ympäristölle.
Kysy lisää tilaisuuksista tai ehdota keskustelusarjaan aiheita ja puhujia sekä caseja: tutki@utu.fi
