Cristina Athanasopoulou näyttää Turun kreikkalaisin silmin

19.01.2015

Hoitotieteen tohtorikoulutettava Christina Athanasopoulou rakastaa Suomea ja Turkua, ja haluaa sytyttää saman innostuksen muihinkin. Avuksi hän on ottanut Youtubeen Tina Turku -nimellä tekemänsä videot.

​Videoblogin klipit ovat otteita Turusta, ensimmäiselle Suomi-paikkakunnalleen Kuopioon Athanasopoulou ei ole palannut. Syynä on halu säilyttää muistoissa kuva lumisesta Kuopiosta paratiisina.
– Minä rakastan lunta. Olen kuin lapsi, kun näen ensimmäiset hiutaleet, Cristina Athanasopoulou sanoo.

​Christina Athanasopouloun työhuone on Sanitaksen kallarissa. Ensimmäisenä vastaantulijaa tervehtii kreikkalainen sana Meraki (Μεράκι) ja selittävä teksti ”to do something with soul, creativity or love when you put something of yourself into your work”.

Lause kuvaa loistavasti hoitotieteen tohtorikoulutettavan suhdetta tohtoriopintoihin, elämään ja Suomeen. Hän uskoo, että minkä tahansa valinnan elämässään tekeekin, se pitää tehdä sielulla ja intohimolla, ottaen huomioon itsensä kokonaisuutena eikä vain tiettyä tehtävää suorittaakseen.

Ateenalaistyttö unelmoi jo lapsena pääsystä kaukaiseen pohjolaan, lumen maahan. Vuonna 2005 Erasmus-vaihto mahdollisti muuton; Christina matkusti lokakuussa 2005 Kuopioon. Kolmen kuukauden jakso rospuuttokauden Suomessa lumosi lopullisesti naisen.

– Suomi on minun satumaani, Athanasopoulou sanoo.

Väitösaineisto sekä Suomesta että Kreikasta

Christina kouluttautui kotimaassaan toimintaterapeutiksi ja palasi Suomeen, nyt Turkuun opiskelemaan kasvatustieteitä. Maisteriopintojensa aikaan hän bongasi yliopiston intrasta kreikkalaisen nimen, Evanthia Sakellari, ja otti tähän yhteyttä. Syntyi ystävyys, ja kun Athanasopouloun maisterintutkinto oli valmis, Evanthia – tuolloin jo hoitotieteestä tohtoriksi väitellyt – kysyi: ”Oletko ajatellut väitöskirjan tekemistä, meidän oppiaineessamme on useampia loistavia professoreita.”

– Otin yhteyttä professori Maritta Välimäkeen. Hän on paitsi poikkeuksellisen upea opettaja ja mentori, myös hyvin huolehtiva persoona, Athanasopoulou kiittää.

Hän aloitti tohtorikoulutettavana elokuussa 2011. Hän oli työskennellyt jo Ateenassa ihmisten kanssa, joilla on autismi, oppimisvaikeuksia tai skitsofrenia, ja väitöstutkimusaiheeksi kiteytyikin se, miten suomalaiset ja kreikkalaiset aikuiset henkilöt, joilla on skirtsofrenia, voivat löytää internetistä tietoa hyvinvointinsa tueksi.

– Kun ihminen menee internetiin ja googlettaa ’skitsofrenian’, on tärkeää, mitä hän näkee ensimmäisissä linkeissä, Athanasopoulou sanoo.

Hän tekee tutkimusta sekä Suomessa että Kreikassa. Vertailu on mielenkiintoinen, sillä suomalaisten tietotekniikkataidot, internetin käyttö sekä tiedonhakuun liittyvät toimintatavat ovat hyvin erilaisia kuin kreikkalaisten.

Pilotti on jo tehty, lopullisen aineiston kerääminen käynnistyy keväällä.

Suomalaisetkin hämmästyvät kauneutta

Athanasopoulou haluaa kertoa myös muille kokemuksistaan Suomessa ja Turun yliopistossa. Keinoksi hän on ottanut videoblogit.
 
– Haluan antaa omat kokemukseni muiden koettavaksi. Halun näyttää, miltä tämä erityinen maa näyttää minun silmin, Athanasopoulou sanoo.
 
Lempipaikakseen hän mainitsee Turun tuomiokirkon, kesäisen Aurajoen rannan ja oikeastaan minkä paikan vain, missä voi seurata ja kuunnella ihmisiä, lintuja, ääniä. Myös oma asuinseutu, Ylioppilaskylä, saa kiitosta luonnonläheisyydestään ja kauneudestaan.
 
Myös suomalaiset ovat innostuneet seuraamaan Christinan videoblogia, ja kommentit ovat olleet hämmästyneitä. Onko Turussa todella noin hienoja katuja, rakennuksia ja taideteoksia?
 
– Minä huomaan sellaisia asioita, jotka ovat suomalaisille liian tuttuja. Muistan, kun nsimmäisen kerran menin sairaalaharjoitteluun. Muistan sen tuoksun. Siellä tuoksuivat kahvi ja keksit. Ja miten hyvin organisoitu suomalainen sairaala oli, Athanasopoulou sanoo.

Blogi näyttää myös sen, miksi hän rakastaa Suomea.

– Suomessa saan olla lähellä luontoa ja kokea jokaisen vuodenajan. Lämpimästä, valoisasta ja päättymättömistä kesän päivistä jäätävän kylmiin lumisiin öihin. Saan pyöräillä puhtaassa kaupungissa, joen varrella, kävellä kauniina kesäöinä tavaten yllättäviäkin ystäviä kuten rusakoita sekä pimeinä talviinä katsellen uskomattomia ilmoitä, kuten revontulia, Athanasopoulou sanoo

 

 
Erja Hyytiäinen
Luotu 19.01.2015 | Muokattu 19.01.2015