Brexitissä on varmaa vain epävarmuus

​Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhdessä organisoiman Turku Law Schoolin viides vuosittainen luento järjestettiin Pharmacityn auditoriossa 4.10. Lukuvuoden alussa järjestettävät luennot tarjoavat puhujille mahdollisuuden avata ja ajaa eteenpäin keskustelua tärkeistä lakiin ja politiikkaan liittyvistä aiheista.

Tämän vuoden luennon pääpuhujana oli professori Paul Craig Oxfordin yliopistosta. Englantilaiseen ja eurooppalaiseen lainsäädäntöön perehtyneen professorin luennon aiheena oli polttavan ajankohtainen Brexit.

Asiantuntemuksestaan huolimatta Craig ei osannut sanoa tarkkoja ennusteita Brexitin etenemisestä. Epävarmaksi hän näki lähes kaiken paitsi eroneuvottelujen aloittamisen ajankohdan, ensi vuoden maalis–huhtikuun vaihteen.

– Tämä on kuin hitaasti aukeava jännitysnäytelmä. Prosessi on vielä hyvin epäselvä, sillä tällä hetkellä ei edes tiedetä miten ja mistä EU:sta eroamisessa neuvotellaan, Craig toteaa.

Epävarmuustekijöitä Britanniassa ja sen ulkopuolella

Isoja kysymyksiä eroprosessissa herättää erityisesti se, seuraako Britannia kovaa vai pehmeämpää linjaa.

Craig kertoo, että kovaa linjaa noudattavaa eroa kannattaa pieni mutta äänekäs joukkio. Heidän tahtonsa olisi irrottautua täysin vapaasta liikkuvuudesta ja maahanmuutosta. Mahdollisuus osallistua EU:n yhteismarkkinoilla tahdottaisiin silti säilyttää.

– He toivovat paluuta EU:ta edeltävään aikaan. Puheissaan he yksinkertaistavat sopimuksia ja niiden purkua eivätkä ymmärrä, että nämä ovat pitkiä ja monimutkaisia prosesseja, Craig moittii.

Pehmeän linjan eroprosessia kannattaa Craigin mukana suurin osa konservatiiveista ja parlamentista. Siinä tavoitteena on samantyylinen sopimus kuin Norjalla on EU:n kanssa. Toisin sanoen pehmeän linjan kannattajat tahtoisivat pääsyn yhteismarkkinoille, mutta tehdä rajoituksia vapaaseen liikkuvuuteen.

Craig pitää tätä skenaariota epätodennäköisenä. Hän toteaa vapaan liikkuvuuden olevan EU:n ydinarvo, josta ei tulla tinkimään.

– EU tuskin päästää paremmassa asemassa olevaa kilpailijaa omille markkinoilleen. Lisäksi vaihtoehto on kallis, Norja maksaa EU:lle valtavia summia. 

Aikatauluja molemmille eroskenaarioille on vaikea sanoa. Niiden kesto riippuu paljon myös sopimusten sisällöstä.

Lisäksi eroprosessiin tulee vaikuttamaan muiden EU-maiden tilanne ensi vuonna. Sekä Ranskassa että Saksassa järjestetään vaalit ensi vuoden aikana. Myös Italiassa valmistaudutaan äänestämään perustuslaista vielä tämän syksyn aikana. Tulokset voivat sielläkin muuttaa valtasuhteita yllättävilläkin tavoilla.

Eroprosesseja koskevat arviot on tehty nykyisten lakien ja säännösten mukaan, mutta tulisi muistaa että nekin voivat muuttua, korostaa Craig. Hän uskoo tulevien kahden vuoden olevan huonoja Britannian taloudelle jo pelkästään tilanteen epävarmuuden vuoksi. Kun Britannialla ei ole enää sananvaltaa EU:ssa, voi unioni tehdä sille epäedullisia päätöksiä.

Oman kantansa Brexitiin Craig teki hyvin selväksi: – En pidä ollenkaan kansanäänestyksen tuloksesta. Se on katastrofi.

Teksti ja kuva: Saara Järviö