Bengtskärin majakan rakennushistoriaselvityksessä tuodaan esiin 113-vuotisen majakan kulttuurihistoriallista arvoa

Arkkitehti, FT Panu Savolainen ja FM Laura Yli-Seppälä ovat kirjoittaneet ja kuvittaneet Turun Yliopistosäätiön Bengtskärin neuvottelukunnan toimeksiannosta yksiin kansiin 113-vuotisen Bengtskärin majakan rakennushistorian. Rakennushistoriaselvitys on rahoitettu Bengtskär -rahastosta.

Nyt julkaistavassa rakennushistoriaselvityksessä tarkastellaan Bengtskärin majakan suunnittelua, arkkitehtuuria, rakentamista sekä majakan rakennusperinnön ja historian arvoja.

– Rakennushistoriaselvityksen tehtävänä on luoda kattava kuva Bengtskärin majakan historiallisista vaiheista ja sen rakennusperinnön arvoista. Selvitys on kirjoitettu kaikille majakan ja sen arkkitehtuurin historiasta kiinnostuneille sekä majakan restauroinnista ja säilyttämisestä vastaaville tahoille, tiivistää Savolainen.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista edellytetään laadittavan rakennushistoriaselvitys. Bengtskärin neuvottelukunta kokee saaneensa projektista paljon irti.

– Kirja tuo paljon uusia näkökulmia Bengtskärin historiasta ja rakennuksen yksityiskohdista. Panulla on hyvä kirjoitustyyli ja hän on paneutunut selvitykseen, kertoo Bengtskärin neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Turun yliopiston entinen kansleri Eero Vuorio.

Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde

Bengtskärin majakkaluodon rakennuskanta on säilynyt pitkälti rakennusaikansa, vuoden 1906, asussa. Rakennushistoriallisiin arvoihin kuuluukin majakan julkisivujen ja osin sisätilojen alkuperäisyys tai 1990-luvulla tapahtunut kunnostus alkuperäisiä ratkaisua ja väritystä kunnioittaen ja mukaillen. Rakennusperinnön ohella luodon menneisyyteen lukeutuu historiallisesti merkittäviä tapahtumia muun muassa 1900-luvun alun autonomisen Suomen merenkulun arkkitehtuurin ja teknologian lippulaivana sekä toisen maailmansodan strategisena kohteena ja taistelupaikkana.

Suurimmat tuhot majakka on kokenut Bengtskärin taistelun 26.–27.7.1941 aikana sekä majakan automatisointia seuranneesta rappiotilasta. Rakennushistoriaselvityksessä on kuvattu muun muassa ne toimenpiteet, jotka Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen saaristoprojektin toimesta saatiin aikaiseksi: majakka korjattiin perusteellisesti 1990-luvun puolivälissä, ja on siitä lähtien toiminut kiinnostavana matkailukohteena tavoittaen vuosittain noin 13 000 matkailijaa.

Rakennushistoriallisen merkittävyyden lisäksi Bengtskärin luodon rakennetulla ympäristöllä on myös kulttuurihistoriallista arvoa. Majakkarakennus ja ulkorakennukset kertovat luodolla eläneen yhteisön elämästä. Toisaalta luodon kiinteät rakenteet ja ihmisten kallioon tekemät jäljet ovat myös tärkeitä muinaisjäännöksiä ja arkeologista kulttuuriperintöä.

– Etsimme usean vuoden ajan sopivaa tekijää ja sillä välillä kokosimme yliopiston arkistoon kaikki yliopiston tai säätiön hallussa relevantit materiaalit, jotka olivat lähinnä 1990-luvulta. Panun ammattitaito mahdollisti lopputuloksen, kertoo selvityksen tilanneen Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto.

Bengtskärin majakka -rakennushistoriaselvitys on ostettavissa majakalla ja Vanhalinnassa.

Lisätietoja:

Pekka Kanervisto
Turun Yliopistosäätiön asiamies
p. 040 507 5900