Bastussa rakennetaan tulevaisuuden Turkua
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoima Bastu-verkosto törmäyttää yrityksiä, julkisia toimijoita, rahoittajia ja kansalaisjärjestöjä eri tulevaisuusteemojen ympärillä. Tavoitteena on kehittää kuudennen aallon yritysekosysteemiä ja tukea esimerkiksi resurssiniukkuuden ja digitalisaation mahdollisuuksiin tarttumista uusien yhdistelmien avulla. Tänä syksynä fokuksessa ovat olleet meriklusteri ja keskustavisio 2050.
Bastu on jo reilun kahden vuoden ajan törmäyttänyt eri alojen toimijoita teemapajoissa. Kuva Hiilivapaan liikkumisen ratkaisut -pajasta Teknologiakiinteistöjen Werstaalta 26.4.2016. Kuva: Piritta Fors
Yksi Bastun tämän syksyn teemoista on Turun kaupungin uusi keskustavisio, jonka laatineen työryhmän johtajana toimi tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius. Kutsutyöpajoja järjestetään yhteensä kolme. Työpajoilla Bastu haluaa edistää keskustavisiotyötä tarjoamalla alustan ja tilannekuvafoorumin eri alojen toimijoiden yhteistyölle.
‒ Keinot nykyistä monipuolisemman, älykkään ja resurssiviisaan keskustan syntyyn löytyvät tasapainoisesta yhdistelmästä kauppaa, työtä, asumista ja kulttuuria. Syksyn keskustavisiotyöpajojen tarkoitus on tukea sitä, että vireillä olevista hankkeista, esimerkkinäTurku Ratapiha -hanke, syntyy kansainvälisesti kiinnostavia älykkään ja resurssiniukan rakentamisen referenssikohteita, kertoo Bastun koordinaattori Keijo Koskinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Kärkialat positiivisen rakennekehityksen imuun
Bastussa tartutaan myös muihin Turun alueella nosteessa olevien kärkialojen uusiin mahdollisuuksiin. Jo viime keväänä käynnistyi törmäytystyöpajojen sarja meriklusterin uusista arvonluonnin tavoista. Oman pajasarjansa Bastu järjestää myös ruoan tulevaisuudesta, jossa on mukana joukko seudun isoja ja pienempiä elintarvikealan yrityksiä ja asiantuntijoita.
‒ Meriklusteripajoissa on ollut mukana alan isoja toimijoita, jotka toivovat, että alueen arvoverkosta löytyy sisältöä, joka ei kuulu esimerkiksi varustamon ydinliiketoimintaan. Lopulta on kyse siitä, että vaikkapa juuri risteilijäbisneksessä pärjää se, joka pystyy tarjoamaan loppuasiakkaalle parhaan palvelukokemuksen ja saa turistin avaamaan lompakkonsa, Koskinen sanoo.
Turun seudulla voittavat uudet avaukset voisivat tarkoittaa esimerkiksi terveysbisnekseen, pelillisyyteen tai ruokaan liittyviä toimintoja, joita voidaan kehittää ja tuoda risteilijöihin.
‒ Nykypäivän risteilyasiakas on valmis käyttämään rahaa omaan hyvinvointiinsa ja elämyksiin. Miksi emme hyödyntäisi alueen kärkialojen osaamista ja lähtisi yhdessä hyödyntämään tarjolla olevaa markkinaa. Bastun tehtävänä on koota sisältöjen tuottajat ja teknologiaosaajat yhteen ja siten mahdollistaa uudet liiketoiminta-aihiot.
Taustalla vaikuttaa myös ajatus siitä, että meriklusteri on tyypillisesti suhdanneherkkä.
‒ Nyt risteilijöiden kohdalla menee vahvasti vielä useita vuosia. Mutta kun markkina maailmalla kyllääntyy ‒ niin kuin aina käy ‒ olisi hyvä, että meillä täällä olisi sen bisneksen ympärillä syntynyt verkosto, joka tuottaa myös muuta sisältöä kuin vain laivoja. Jos meillä on nyt tässä vaiheessa ruutia rakentaa osaamisverkostoa, se voi seuraavan raudanrakentamisen aallonpohjan aikaan olla tekijä, joka vie seutua eteenpäin. Osaamisen hyödyntäminen voi kytkeytyä myös moneen muuhun bisnekseen ja tuoda hyvää alueelle.
Tutustu Bastun toimintaan:
>> https://bastuturku.wordpress.com/
Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Piritta Fors