Atlantin lohet sopeutuvat vesien lämpötilojen nousuun hyvin
Kylmissä vesissä kasvaneiden lohipopulaatioiden poikaset näyttäisivät sopeutuvan myös lämpimiin vesiin. Kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi, että Pohjois-Norjan lohikantojen jälkeläiset tulivat toimeen myös yli 20-asteisessa vedessä. Tulokset julkaistiin arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä.
Eläinfysiologian tutkija Katja Anttila.
Lohien akklimaatiokyky voi mahdollisesti auttaa erityisesti kylmien olojen kaloja vastaamaan ilmaston muutokseen tulevaisuudessa. Kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi, että pohjoisilla kaloilla on säilynyt kyky sietää korkeita lämpötiloja, vaikka ne eivät ole kokeneet lämpimiä vesiä vuosikymmeniin.
Tutkijat tarkastelivat, miten Atlantin lohet pystyvät sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen. Tutkimuksessa käytettiin lohia Norjan yhdestä pohjoisimmasta lohijoesta, Alattionjoesta, jossa joen lämpötilat eivät ole nousseet yli 18 asteen ainakaan viimeisimmän 30 vuoden aikana.
Kylmien vesien populaatioita verrattiin ranskalaisen Dordogne-joen lohiin. Dordognen lämpötilat kohoavat joka kesä yli 20 asteen.
Lohien lämmönsietokyky yllätti tutkijat
Tutkijat kasvattivat kahden joen lohipopulaatioiden munia ja niistä kuoriutuneita lohenpoikasia kahdessa eri lämpötilassa: 12 ja 20 asteessa. Tämän jälkeen tutkijat mittasivat kalojen sydämen toimintaa eri lämpötiloissa. Sydämen toiminnan on näytetty monilla kalalajeilla rajoittavan lämmönsietokykyä.
Lohipopulaatioiden välillä havaittiin yllättävän vähän eroja, vaikka populaatiot ovat geneettisesti hyvinkin erilasia.
– Toisin kuin olimme odottaneet, Alattion-lohilla oli lähes samanlainen kyky vastata korkeisiin lämpötiloihin kuin Dordognen-lohilla, vaikka alattiolaiset eivät ole kokeneet korkeita lämpötiloja vuosikymmeniin, kertoo Turun yliopiston biologian laitoksen tutkija Katja Anttila.
Kummallakin populaatiolla oli huomattava kyky akklimoitua lämpötilojen nousuun. 12 asteessa kasvaneilla kummankin populaation kaloilla havaittiin rytmihäiriöitä, kun veden lämpötila nousi 21–23 asteeseen. 20 asteessa kasvaneet kalat saivat tykytyksiä vasta 27,5 asteisessa vedessä.
– Ympäristön lämpötilan nousu 8 asteella siis nosti lämmönsietokykyä peräti 6 asteella. Se on varsin huomattavaa, kun puhutaan lohikaloista, joilla on tiettävästi melko rajoittunut akklimaatiokyky, Anttila kertoo.
Paikallisesta adaptoitumisesta löytyi vain pieniä viitteitä. Dordognen kaloilla havaittiin alattiolaisia aavistuksen nopeampi syke korkeissa lämpötiloissa sekä hieman korkeampi lämpötila, jossa sydämen toiminta alkoi heiketä.
Tutkimusta rahoitti muun muassa Suomen Akatemia, ja se suoritettiin yhteistyössä Oslon ja vancouverilaisen British Columbian yliopistojen kanssa.
Lue lisää:
>> Artikkeli Nature Communications -lehdessä
Hannu Aaltonen