Artikkelikokoelma tarjoaa uuden tavan tarkastella historiaa
Muistilaatikkoa raottava teos syntyi kulttuurihistorian oppiaineen ja mainzilaisen historiallisten kulttuuritieteiden yksikön kansainvälisenä yhteistyönä.
Heta Aali (vas.) ja Anna-Leena Perämäki esittelivät toimittamaansa teosta Janus-aulassa.
Tänä vuonna alkunsa saanut humanistisen tiedekunnan järjestämä Tiedepysäkki-tapahtumasarja keräsi keskiviikkona 19.11. koolle humanististen tieteiden opiskelijoita ja tutkijoita. Tiedepysäkki esittelee Turun yliopiston humanistitutkijoiden julkaisutoimintaa ja pyrkii lisäämään laitosten välistä tiedonkulkua.
Vuoden viimeisessä Tiedepysäkki-tapahtumassa esiteltiin kaksi uutuusteosta, Hanna Meretojan The Narrative Turn in Fiction and Theory. The Crisis and Return of Storytelling from Robbe-Grillet to Tournier sekä Heta Aalin, Anna-Leena Perämäen ja Cathleen Sartin toimittama artikkelikokoelma Memory Boxes. An Experimental Approach to Cultural Transfer in History 1500–2000.
Meretojan kirjassa The Narrative Turn in Fiction and Theory ihmistieteistä tuttu käsite kerronnallinen käänne liitetään ranskalaiseen toisen maailmansodan jälkeiseen proosakirjallisuuteen. Alain Robbe-Grillet symboloi uuden romaanin ja metafiktion keskeisenä teoreetikkona perinteisen kerronnallisuuden alhoa, kun taas Michel Tournierin tuotanto edustaa kerronnallisuuden vastaiskua. Kirjoittajan mukaan teos on kertomusteoreettinen avaus narratiiviseen hermeneutiikkaan.
Muistilaatikko siirtää merkityksiä ajassa
Heta Aalin, Anna-Leena Perämäen ja Cathleen Sartin toimittama artikkelikokoelma Memory Boxes on kansainvälisen yhteistyön lopputulos.
– Idea kirjasta lähti liikkeelle Hannu Salmen ja Jörg Roggen vetämästä kulttuurihistorian oppiaineen ja saksalaisyliopisto Johannes Gutenberg-Universität Mainzin historiallisten kulttuuritieteiden yksikön yhteistyöprojektista. Projektissa oli mukana erityisesti molemman oppiaineen jatko-opiskelijoita, Anna-Leena Perämäki avaa kirjan taustoja.
Teoksessa laajennetaan saksalaisen Bernd Roeckin kulttuuriseen siirtoon liittyvää käsitettä memory box – muistilaatikko – liittämällä siihen ajallisen ulottuvuuden tarkastelu. Artikkelikokoelman teoreettisen perustan ovat valaneet saksalaiset tutkijat. Roeckin ohella merkittävän panoksen antaa egyptologi Jan Assmann, jonka kulttuurista muistia käsittelevä tutkimus on kirjan keskeisiä teoreettisia lähtökohtia.
– Muistilaatikot ymmärretään kulttuurisina konstruktioina, jotka ovat osallisina muistin ja muistojen luomisen ja haastamisen prosessissa. Ne ovat myös tärkeitä kulttuurisen siirron välittäjiä ajasta ja paikasta toiseen. Tämä muistilaatikko-käsite auttaa siirron kulttuuristen prosessien tutkimisessa, Perämäki toteaa.
Memory Boxes ei ole tiiliskivimäinen tutkimusteoreettinen opus, vaan uutta näkökulmaa kokeileva artikkelikokoelma. Perämäen mukaan se tarjoaa käytännöllisen lähestymistavan kulttuurien välillä tapahtuvaan siirtoon tarkastelemalla asiaa monesta eri näkökulmasta.
– Artikkelit sijoittuvat laajalle aikajanalle 1500-luvulta 2000-luvulle. Kulttuurien välistä siirtoa ja kulttuurista muistia käsitellään Skotlannista Italiaan ja Saksaan, Suomesta Ranskaan ja amerikkalaisiin siirtokuntiin ulottuvien tapaustutkimusten kautta.
Heikki Kettunen