Arkeologit esittelevät Ristimäen koko kirkonalan yleisölle
Suomen vanhimman kirkon kivijalka Kaarinan Ravattulan Ristimäellä on kokonaisuudessaan esillä ensimmäisen kerran lähes 800 vuoteen. Kaivaustutkimuksista vastaava Turun yliopiston arkeologian oppiaine järjestää yleisölle ainutkertaisen tilaisuuden nähdä koko kirkon ala maanantaina 22. syyskuuta.
Kaarinan Ravattulan Ristimäen kirkon ala on kaivettu esille kokonaisuudessaan. Etualalla näkyy laajempi kirkkosali, takana kuori ja alttarin perustukset. Kirkon takana, kaivetun alueen ulkpuolella, oleva kivikasa on pelloilta vuosisatojen saatossa pois tuotuja kiviä.
Kiviperustukset peitetään maalla noin viikon kuluttua eikä kirkon jäännöksiä todennäköisesti sen jälkeen tulla uudelleen kokonaisuudessaan ottamaan esiin.
Maanantaina 22.9. klo 14.00–20.00 paikalla järjestetään yleisölle suunnattu ohjelmallinen Ristimäki-päivä. Kävijöiden toivotaan saapuvan alueelle kävellen tai pyörillä, alueelle johtaa opaskyltit Kuralan kylämäen kohdalla sijaitsevan Aurajoen ylittävän ponttonisillan päädystä. Tapahtumapäivän ajantasainen ohjelma tulee löytymään www.ravattula.fi –sivustolta.
Suomen vanhimmaksi osoittautunut kirkonjäännös löytyi Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivauksissa Kaarinan Ravattulasta, Aurajoen varrelta, elokuussa 2013. Kapeakuorisen kirkkorakennuksen kivijalka on ajoitettu ristiretkiajan ja varhaisen keskiajan vaihteeseen, 1100- ja 1200-lukujen taitteeseen. Rakennuksen käyttö päättyi 1220- tai 1230-luvulla.
– Tämän kesän kaivausten perusteella voimme varmuudella sanoa, että kirkko ei ole palanut. Maasta ei ole löytynyt hiiltynyttä puuta tai sulanutta metallia. Sen sijaan olemme löytäneet noin 300 rautanaulaa, joita on käytetty oven- ja ikkunanpuitteiden sekä lattialautojen kiinnittämisessä. Se, ettei nauloja ole kerätty pois ja käytetty uudelleen, kertoo siitä, että rakennusta ei purettu vaan se on hylätty ja jätetty paikoilleen, kaivausjohtaja, arkeologi Juha Ruohonen kertoo.
Arkeologit ovat löytäneet myös hautausmaata ympäröineen aidan kivisen perustuksen. Vuoden 2014 tutkimusten perusteella on saatu selville, että se kiertää koko metsäsaareketta.
– Se, että löysimme aidan perustan, kertoo siitä, että kyseessä on kristillinen hautausmaa. Kirkon mukaan hautausmaa on erotettava maallisesta maasta ja siunattava tarkoitukseensa, Ruohonen sanoo.
Hautausmaata alettiin käyttää jopa 100 vuotta ennen kirkon perustamista.
– Aiemmin on ajateltu, että kirkkoja on perustettu vain uusille paikoille, ”puhtaaseen” maahan, mutta Ristimäki todentaa hautausten suhteen kohteen kulttijatkuvuutta ristiretkiajalta keskiaikaan, Ruohonen sanoo.
Hautojen määrä on yllättänyt tutkijatkin. Vielä alkukesästä ennakoitiin, että Ristimäellä on korkeintaan toistasataa ruumishautaa, mutta Ruohosen mukaan määrä nousee lähelle 300:a. Muutama näistä haudoista on tänä vuonna tutkittu.
– Ristimäen tutkimusten kautta tullaan saamaan runsaasti uutta tietoa varhaisista kirkkorakennuksista, rautakauden lopun yhteiskunnasta sekä kristillisyyden tulosta ja sen omaksumisesta Suomessa 1100- ja 1200-luvuilla, Juha Ruohonen (kuvassa oik.) sanoo.
Elokuun sateet hidastivat kaivauksia, mutta niitä pyritään jatkamaan ainakin syyskuun loppuun saakka. Kaivauksia pyritään jatkamaan myös seuraavana kesänä. Kaivausten tueksi on perustettu Suomen muinaistutkimuksen tuki ry, joka myy kaivauksien rahoittamiseksi muun muassa postikortteja ja -merkkejä. Tuotteita on myynnissä kaivauspaikalla.
Tutkimusten etenemistä voi seurata myös hankkeen kotisivujen (www.ravattula.fi) sekä kotisivuilta löytyvän blogin kautta. Blogia pyritään päivittämään kaivausten aikana päivittäin. Nettisivustolle täydennetään myös muuta aineistoa koko tutkimusten ajan.
>> Ravattulan Ristimäen tutkimushanke
>> Suomen muinaistutkimuksen tuki ry
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Antti Tarponen