Arabikevät ‒ sosiaalisen median kansannousut
Tunisialainen vihanneskauppias Mohamed Bouazizi sytytti itsensä tuleen joulukuussa 2010 protestina poliisin mielivallalle. Hän ei tiennyt sytyttävänsä samalla ison osan arabimaailmaa.
Bouazizin protestia pidetään alkusysäyksenä arabikevääksi kutsutulle kansannousujen jaksolle, jossa sosiaalisella medialla oli suuri rooli.
Toimittaja Hanna Nikkasen mukaan qatarilainen televisioyhtiö Al-Jazeera oli arabikevään yksi voittajista vanhojen mediajättiläisten ajautuessa kriisiin. Länsimaiset mediatalot olivat jo pidempään supistaneet ulkomaantoimituksiaan, mutta Al-Jazeera oli kulkenut vastavirtaan: se oli palkannut muun muassa BBC:stä irtisanottuja toimittajia.
Al-Jazeera kulki vastavirtaan myös suhtautumisessa sosiaaliseen mediaan. Kanava otti ennakkoluulottomasti muun muassa mikroblogipalvelu Twitterin sisältöjä uutisiinsa, kun muissa mediataloissa se oli vielä kiellettyä. Koska Twitter oli yksi kansannousujen järjestäytymisen kanavista, Al-Jazeera pystyi tarjoamaan tietoa nopeammin kuin muut mediatalot. Se osaltaan painosti vanhoja toimijoita muuttamaan suhtautumistaan sosiaaliseen mediaan.
Youtuben mellakkavideot hillitsivät hallinnon voimankäyttöä
Kairossa kaikki tallentui kameroille: mielenosoittajilla oli kännykkäkamerat mukanaan, ja mellakoita kuvattiin asuntojen ikkunoista. Sosiaalinen media oli tulvillaan kuvamateriaalia, jota Al-Jazeera ja myöhemmin myös muut kanavat näyttivät lähetyksissään.
Nikkasen mukaan tilanne oli aivan uusi koviinkin otteisiin tottuneelle hallinnolle: viranomaiset tiesivät, että jokainen yksittäinen teko voi mahdollisesti näkyä sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta TV-uutisissa ympäri maailman.
Hannu Aaltonen