Alle kolme prosenttia tekee yli puolet rikoksista
10.12.2013
Naisista yhden prosentin ja miehistä kolmen prosentin joukko syyllistyy yli puoleen kaikista oman sukupuolensa tekemistä rikoksista. Tiedon paljastavat Turun yliopiston oikeustieteellis-psykiatrisen FinnCrime-tutkimuksen alustavat löydökset.
FinnCrimen ainutlaatuisen laajassa tutkimuksessa seurataan yli viittätuhatta naista ja miestä. Tulokset ovat yleistettävissä koko väestöön.
– Rikosaktiivisimman ryhmän varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisevä auttaminen on kriminaalipolitiikan perinteinen, suuri haaste. Siihen ei kuitenkaan ole tähän mennessä pystytty täysin vastaamaan. Kustannustehokas rikoksentorjunta kuitenkin edellyttää sekä varhaista tunnistamista että ennalta ehkäisevää auttamista, hankkeen johtava tutkija, kriminologian dosentti Henrik Elonheimo sanoo.
Elämänkaarikriminologi profiloi rikoskierteelle altistuvia
Kehityksellistä elämänkaarikriminologiaa edustava FinnCrime tarjoaa apuvälineitä rikosriskissä olevien tunnistamiseen jo lapsuudessa. Hankkeessa selvitetään muun muassa, eroavatko esimerkiksi talous-, väkivalta- tai seksuaalirikoksiin syyllistyvien varhaiset riskit toisistaan.
Tutkimus on monella tavoin poikkeuksellinen. Seuranta on tehty kansainvälisestikin poikkeuksellisen pitkällä aikavälillä, tutkittavien joukko on harvinaisen suuri, tutkittavat ovat tavanomaista tutkittavien joukkoa nuorempia, tutkittavaksi on miesten rinnalla otettu aiemmista tutkimuksista poiketen tasaveroisesti myös naisia.
Tutkijat ovat saaneet seurantaa varten tietoja tutkittavien henkilöiden psykososiaalisia taustatekijöistä ajalta, jolloin he olivat kahdeksanvuotiaita sekä poliisilta rikostiedot samojen henkilöiden ollessa 15–30-vuotiaita eli ajanjaksolta, jolle rikosura useimmiten ajoittuu.
Tutkimus on monella tavoin poikkeuksellinen. Seuranta on tehty kansainvälisestikin poikkeuksellisen pitkällä aikavälillä, tutkittavien joukko on harvinaisen suuri, tutkittavat ovat tavanomaista tutkittavien joukkoa nuorempia, tutkittavaksi on miesten rinnalla otettu aiemmista tutkimuksista poiketen tasaveroisesti myös naisia.
Tutkijat ovat saaneet seurantaa varten tietoja tutkittavien henkilöiden psykososiaalisia taustatekijöistä ajalta, jolloin he olivat kahdeksanvuotiaita sekä poliisilta rikostiedot samojen henkilöiden ollessa 15–30-vuotiaita eli ajanjaksolta, jolle rikosura useimmiten ajoittuu.
– Edeltävissä väestötason seurantatutkimuksissa aineistokoko on yleensä ollut riittämätön erilaisten rikoslajien tutkimiseen. Lisäksi tutkimushenkilöt ovat niissä usein jo huomattavasti iäkkäämpiä, Elonheimo sanoo.
Hän huomauttaa, että yhteiskunta on muuttunut viime vuosikymmeninä niin paljon, että tulokset saattavat olla hyvinkin erilaisia esimerkiksi 1950-luvulla ja kolme vuosikymmentä myöhemmin syntyneillä. Hänen tutkimuksensa seuraa vuonna 1981 syntyneitä suomalaisia miehiä ja naisia.
FinnCrime-tutkimukseen on sisällytetty molemmat sukupuolet, sillä naisten rikollisuuden riskitekijöistä ja kehityksestä eri ikäkausina on varsin niukasti tutkimustietoa.
– Naisten rikollisuuden tutkimus on kuitenkin tärkeää, koska se on yleistynyt. Erityisesti naisiin kohdistuvien interventioiden avulla voidaan vaikuttaa myös seuraavaan sukupolveen.
Tutkimus sai Koneen Säätiön apurahan
Koneen Säätiö on myöntänyt FinnCrime-työryhmälle ensi vuodelle 78 135 euron tutkimusapurahan rikoskäyttäytymisen esiintyvyyden ja riskitekijöiden selvittämiseen.
Kolmivuotista hanketta johtaa professori André Sourander ja koordinoi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Hanke on jatkoa Elonheimon väitöstutkimukselle, joka keskittyi poikien nuorisorikollisuuteen.
Kolmivuotista hanketta johtaa professori André Sourander ja koordinoi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Hanke on jatkoa Elonheimon väitöstutkimukselle, joka keskittyi poikien nuorisorikollisuuteen.
Teksti: EH
Kuvat: Dimitry K, West Midlands police