Akateemikko Arto Salomaan juhlaseminaarissa paljastetaan internetin pimeä puoli
Akateemikko Arto Salomaan 80-vuotisjuhlaseminaarissa uskalletaan toimia kuten Salomaa tutkijan urallaan. Rakkaimmatkin aiheet on uskallettava kyseenalaistaa.
Oma oppiaine järjestää akateemikko Arto Salomaan 80-vuotijuhlan kunniaksi juhlaseminaarin.
Akateemikko Arto Salomaa on yksi tunnetuimmista suomalaisista tiedemiehistä.
– Yksi kuvaamimmista Arton luonnehdinnoista on a gentle gigantic figure of science, matematiikan professori Juhani Karhumäki sanoo.
Salomaa syntyi Turussa vuonna 1934, väitteli Turun yliopistossa tohtoriksi vuonna 1960 ja hänet nimitettiin Turun yliopiston professoriksi 1966. Hän on teoreettisen tietojenkäsittelytieteen ja diskreetin matematiikan uranuurtajia. Työvuosiensa aikana hän työskenteli useasti vierailevana professorina eri puolilla maailmaa.
Akateemikko Salomaa osallistuu myös seminaariin ja kaikki seminaarin puhujat ovat hänen läheisiä työtovereitaan tai entisiä oppilaita. Merkittävä osa eri puolulta maailmaa saapuvista puhujista on itsekin tunnustettuja ja arvostettuja professoreja.
Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen 2. ja 3. kesäkuuta akateemikko Arto Salomaan kunniaksi järjestämän juhlaseminaarin avaa Euroopan Akatemian informatiikan jaoksen entinen presidentti Hermann Maurer.
Maurer on paljastanut jo ennen puheenvuoroaan aiheensa: helpon tiedon ja yhteistuotannon lähteille ihmisen johdattavat internet ja muut tieto- ja viestintäteknologiat kätkevät sisäänsä myös pimeän puolen. Yksityisyyden menettämisestä on puhuttu paljon muun muassa Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston NSA:n toimien myötä.
– Pahempaakin on tapahtunut: internetin käyttö vaikuttaa meidän ajattelukykyymme. Meidän on löydettävä keinot estää se, että internet muuttaa meidät tolloiksi, puheenvuoroonsa valmistutuva Maurer sanoo.
Länsi-Ontarion yliopiston professori Lila Kari esittelee puheenvuorossaan mielenkiintoisen uuden menetelmän, jossa tietotekniikkaa hyväksi käyttäen voidaan mitata minkä tahansa kahden eliölajin etäisyyttä toisistaan tutkimalla niiden DNA:n geeniosia.
– Parittaisten lajien etäisyys lasketaan ja merkitään kaksiulotteiseen “Elämän karttaan”, jossa jokainen laji ilmaistaan erikseen ja minkä tahansa kahden pisteen geometrinen etäisyys heijastaa noiden lajien sukulaisuutta, Kari sanoo.
Menetelmä auttaa muun muassa evoluutiotutkijoita, lajien luokittelua sekä uusien lajien tunnistamista.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen