Äidin kohonneella stressitasolla yhteys lapsen heikentyneeseen terveyteen ensimmäisen elinvuoden aikana

30.11.2017

FinnBrain-tutkimuksen kutsumat lapsen varhaiskehityksen ja psykobiologian tutkijavieraat luennoivat Turun yliopiston PharmaCityssä torstaina 30.11.

​Carolina de Weerth.

​Carolina de Weerth toimii varhaiskehityksen psykobiologian professorina Hollannissa Radboudin yliopistossa, käyttäytymistieteiden laitoksella sekä Developmental Psychobiology Labin (DPB Lab) johtajana. De Weerthin tutkimusaiheita ovat äidin raskaudenaikainen stressi ja ahdistuneisuus, HPA-akselin (hypothalamic-pituitary-adrenal axis) kehittyminen ja suoliston mikrobisto sekä lapsen käyttäytymisen ja tunteiden säätely.

De Weerth puhui luennolla ympäristötekijöiden vaikutuksesta lapsen kehitykseen ja varhaisen intervention merkityksestä, mitä tulee myöhemmän iän positiivisiin kumulatiivisiin terveysvaikutuksiin. De Weerth nosti esiin DPB Labin kymmenvuotisen BIBO-seurantatutkimuksen, jossa on tarkasteltu muun muassa äidin raskaudenaikaisen stressin vaikutuksia lapsen terveyteen.

– Jos äiti oli stressaantunut ja hänen kortisolitasonsa oli kohonnut raskauden lopussa, lapsen terveydentila oli heikompi ensimmäisen vuoden aikana verrattuna lapsiin, joiden äidillä ei ilmennyt stressiä, de Weerth totesi luennolla.

De Weerth listasi luennolla varhaislapsuuden stressin tutkittuja vaikutuksia myöhemmällä iällä. Näitä ovat esimerkiksi matalan tason inflammaatio, ei-tarttuvat taudit ja suoliston dysbioosi, jonka on epäilty lisäävän riskiä sairastua psyykkisiin häiriöihin, kuten autismiin tai skitsofreniaan.

– Mikrobisen dysbioosin yhteyksistä psykopatologiaan tiedetään kuitenkin toistaiseksi vielä vähän. Tutkimuksissamme on kuitenkin selvinnyt, että ainakin eläimillä voidaan vaikuttaa vatsan mikrobistoon, mistä koituu positiivisia terveysvaikutuksia myöhemmällä iällä. Vanhempana tehdyt interventiot eivät vaikuta yhtä selvästi, jos lainkaan, de Weerth sanoi.

Tilaisuudessa kuultiin myös yhdysvaltalaisen David J. Bridgettin luento "Influence of maternal self-regulation (focus on executive functioning) on family processes, and the transmission of self-regulation across generations". Bridgett on Pohjois-Illinoisin yliopiston psykologian laitoksen apulaisprofessori ja hänen tutkimuksensa käsittelee erityisesti itsesäätelyprosesseja ja niiden siirtymistä sukupolvien välillä.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Tutkimusta johtaa integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson.

Lue lisää:

 

Heikki Kettunen

Luotu 30.11.2017 | Muokattu 30.11.2017