Kauppakorkeakoulun opiskelijat esittelivät TULEVA-messuilla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia

TULEVA-messuilla oli esillä lähes 50 posteria, jotka esittelivät kurssille osallistuneiden yli 200 maisterivaiheen opiskelijan näkemyksiä siitä, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja skenaarioita eri toimialoilla voi mahdollisesti olla, kun tarkastellaan tulevaisuutta 30 vuoden aikajänteellä.

Tulevaisuudentutkimus ja yritysennakointi -kurssi on uusi kaikille uusien maisteriohjelmien mukaan opiskeleville pakollinen kurssi, jossa opiskelijat pääsivät tekemään skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja kauppatieteilijöiden tulevista töistä. Tänä vuonna tiimien tehtävänä on miettiä vaihtoehtoisia skenaarioita tai tulevaisuudenkuvia 30 vuoden päähän teemalla: "Mitkä ovat tiimin valitseman toimialan vaihtoehtoiset tulevaisuudet?" Kurssin käyneet tekivät lopulta skenaarioistaan postereita, joita he esittelivät kiinnostuneille messuilla.

Opiskelivat esittelivät tulevaisuuden skenaarioita hyvin erilaisille toimialueille rahoituksesta ja markkinoinnista liikenteeseen, terveydenhuoltoon, vaateteollisuuteen ja ruoantuotantoon. Esityksissä oli myös esitelty varsin erilaisia tulevaisuudennäkymiä, jotka vaihtelivat toivetilanteista dystooppisiin skenaarioihin.

Jasmin Tossavaisen, Erika Niemisen, My Willmanin, Juha Vainion ja Miika Vähä-Kreulan posterin aiheena oli lentoliikenteen tulevaisuuden skenaariot. He olivat miettineet siinä eri vaihtoehtoja: lentoliikenteen kasvua, teknologian kehitystä ja tilanteen pysymistä melko samanlaisena kuin nykyään. Todennäköisimpänä he näkivät kuitenkin, että alalla ei tapahtuisi seuraavan 30 vuodenkaan aikana kovin dramaattista muutosta; lentoliikenne ei tulisi ainakaan supistumaan.

Liikennettä käsitteli myös Sara Mentulan, Alma Kuvajan, Santeri Kivinin, Aapo Kilpisen ja Heidi Kuhmoisen työ Autoilualan tulevaisuudenkuvat 2050. Myös he olivat pohtineet työssään mahdollisia skenaarioita: päästöttömät autot voisi olla yksi vaikuttava tekijä samoin kuin itseohjautuvat autot. Toisaalta tilanne voisi myös pysyä ennallaan. Todennäköisenä ryhmä kuitenkin näki mobility-as-a-service -palveluidean yleistymisen: ihmiset tulevat ehkä tulevaisuudessa maksamaan auton käytöstä vain silloin kuin tarvitsevat sitä, mikä on yleistyvä trendi monella muullakin alalla. Tämä tulisi asettamaan autoteollisuudelle suuria haasteita, mutta niihin voitaisiin vastata esimerkiksi sillä, että autoteollisuus alkaisi tarjoamaan tällaisia palveluita.

Kalle Alamäki, Maiju Kukka, Mikko Kiiskinen, Munir Mujic ja Vilja Suominen pohtivat esityksessään ruoan vähittäiskaupan tulevaisuutta vuonna 2049. Heidän skenaarioissaan tärkeinä trendeinä olivat robotiikka, verkkokaupan yleistyminen, (automaattisten) kuljetuspalveluiden lisääntyminen, kuluttajakäyttäytymisen muutos ja kaupungistuminen. Tulevaisuuden kuluttajat tulevat todennäköisesti olemaan yhä vaativampia, eikä hinta välttämättä ole enää tärkein ominaisuus. Yksi äärimmäinen mahdollisuus voisi olla kansainvälisten tarjoajien, kuten Amazonin, tuleminen myös Suomen markkinoille, jolloin markkina-asetelma pirstoutuisi ja paikalliset tuottajat voisivat kärsiä.

Terveystoimialan tulevaisuuden skenaariot -esityksessä Johanna Leminen, Eero Sillanpää, Saara Arrenius ja Tomi Vatjalainen nostivat mahdollisiksi terveydenhoitoalaan vaikuttaviksi trendeiksi väestön ikääntymisen ja kasvun, teknologian kehityksen ja resurssikysymykset. He esittelivät tilanteelle ei-toivottuna skenaariona matkustamisen ja antibioottiresistenssin lisääntymisen myötä syntyvän supertautien aikakauden, epätodennäköisenä skenaariona täysin ennakoivan terveydenhuollon, jossa ihmisiä ohjataan esimerkiksi DNA-profiloinnin myötä ja toivottuna skenaariona tilanteen, jossa teknologia kehittyisi ja resursseja olisi riittävästi. Viimeisessä, todennäköisessä skenaariossa he esittivät, että teknologia tulee todennäköisesti edistämään terveydenhuoltoa, mutta resursseista tulee silti olemaan pulaa, minkä vuoksi rahalla tulee olemaan yhä suurempi merkitys.

Kauppakorkeakoulu painottaa tulevaisuusorientaatiota sekä tutkimuksessa että koulutuksessa, minkä vuoksi muun muassa TULEVA-kurssilla tulevaisuusajattelua tehdään tutuksi kaikille koulun opiskelijoille. Messujen myötä myös yleisölle tarjottiin mahdollisuus tutustua vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tarkasteluun.

Teksti: Lotta Junnila