Rehtorit Kola ja von Wright pohtivat yliopistojen roolia 2020-luvulla
Turun yliopistojen rehtorit haastettiin pohtimaan yliopistojen roolia 2020-luvulla. Keskustelua käytiin muun muassa yhteistyön merkityksestä sekä yliopistojen sivistystehtävän ja työelämäyhteyksien yhteensovittamisesta.
Emeritusprofessori Heikki Paloheimo haastoi 27.11. Mauno Koivisto -luennolla Turun yliopiston ja Åbo Akademin rehtorit Jukka Kolan ja Moira von Wrightin pohtimaan Turun yliopistojen roolia 2020-luvulla.
Avauspuheenvuorossa von Wright käsitteli yliopistojen merkitystä yhteiskunnalle ja ympäröivälle alueelle sekä erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista.
Jukka Kola puolestaan nosti esiin ajattelun tärkeyden. Yliopistolaisilla pitäisi olla aikaa ajatella ja jakaa ajatuksiaan toisilleen. Kola painotti keskittymistä yliopistojen perustehtäviin: tutkimukseen ja koulutukseen.
– Yliopiston tulee jatkuvasti tehdä työtä tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantamiseksi, jotta voimme olla edelläkävijöitä. Edelläkävijyys poikii yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä tekee meistä houkuttelevamman yhteistyökumppanin eri tahoille, Kola painotti.
Sivistys ja innovointi kulkevat käsi kädessä
Keskustelua käytiin sivistysyliopiston tradition säilyttämisestä ja toisaalta taloudellisten hyötyjen ja innovaatioiden tuottamisesta. Rehtorit eivät nähneet näitä toisiaan poissulkevina.
– Sivistys ei kuulu vain kulttuuritieteisiin. Se ei tarkoita vain tiettyä määrää tietoa, vaan taitoja nähdä asioita eri näkökulmista. Sivistys on hyödyllistä, von Wright painotti.
– Yliopistolain mukaan tehtävämme on tarjota korkeaa koulutusta vapaan ja riippumattoman tutkimuksen pohjalta palvellaksemme isänmaata ja ihmiskuntaa. Tämä ei kuitenkaan riitä: meidän tehtävänämme on kouluttaa nuorisoa, joka muuttaa aktiivisesti maailmaa paremmaksi, Kola sanoi.
Kolan mukaan päätöksentekoon tarvitaan entistä enemmän yliopistojen tuottamaa luotettavaa tietoa; tutkijoiden ja päätöksentekijöiden tulisi olla tiiviimmässä dialogissa ja vuorovaikutuksessa.
Alumnien ja opiskelijoiden ääni kuuluviin
Kola toi myös esiin tarpeen pitää yhteyttä yliopiston alumneihin heti valmistumisesta lähtien. Elinikäisen oppimisen idean mukaisesti alumnit voisivat tulla säännöllisesti ”vuosihuoltoon” täydentämään osaamistaan.
– Suomessa ei ole toistaiseksi yhtä vahvaa alumnikulttuuria kuin monessa muussa maassa, mutta sitä kohti olemme menossa. Turun yliopisto aikoo luoda siltaa yliopiston ja alumnien välille erityisesti ensi vuoden satavuotisjuhlavuoden yhteydessä, Kola kertoi.
Von Wrightin mukaan opiskelijat tulisi ottaa entistä enemmän mukaan yliopistojen päätöksentekoon. Esimerkiksi Norjassa opiskelijat ovat selvästi aktiivisempi osa yliopistoyhteisöä.
Keskustelua käytiin myös yliopistojen roolista Turun ja Varsinais-Suomen talouskasvulle. Kolan mukaan yliopistot voivat vauhdittaa alueen elinkeinoelämää, mutta samalla ne luovat myös yleistä hyvinvointia laajemminkin. Von Wright tiivisti, että yliopistot ovat olemassa koko maailmaa varten.
Luennon järjesti vuonna 1957 perustettu Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-taloudellinen tutkimusyhdistys, joka on vuonna 1957 perustettu tieteellinen yhdistys. Yksi yhdistyksen perustajajäsenistä oli presidentti Mauno Koivisto. Yhdistys on järjestänyt vuodesta 2003 lähtien vuosittaisen, ajankohtaista yhteiskunnallista tai taloudellista aihetta käsittelevän Mauno Koivisto -luennon.