Opetus- ja kulttuuriministeriön edistämässä opiskelijavalintauudistuksessa on pyritty reagoimaan siihen, että vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa opiskelua välittömästi ja jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut. Lisäksi opiskelijavalintajärjestelmästä on haluttu tehdä edullisempi ja kevyempi. Jatkossa yhä useampi korkeakoulupaikka aukeaakin ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella pääsykokeen sijaan.
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksella pyritään helpottamaan ylioppilaiden opintojen jatkumista ja vähentämään pääsykokeiden määrää. Tämä aiheuttaa kuitenkin myös suuria haasteita yliopistoille, kun hakuprosessista tulee kestoltaan pidempi ja opiskelijoiden tulisi tietää selvemmin jo lukiossa, mihin oppiaineisiin heidän on panostettava.
– Uudistuksen myötä hakuprosessista tulee kaksivaiheinen ja kestoltaan pidempi. Ensimmäiset valinnat täytyy tehdä jo heti keväällä ylioppilaskirjoitusten tulosten tultua, mutta opiskelijat voivat myös pyrkiä sisään valintakokeilla, jos eivät tule valituiksi todistuksen arvosanojen perusteella, tiivistää yliopiston opiskelijavalinnan ja hakijapalveluiden osastopäällikkö Mari Kähkönen.
Yliopiston vararehtori Riitta Pyykön mukaan yksi tärkeimmistä tavoista, joilla valintakoeuudistus on jo nyt vaikuttanut yliopistoon, on pitkäaikaisten pisteytysmallien luominen. Pisteytysmallit eivät voi muuttua yllättäen, sillä nuoren tulisi tietää jo yläkoulussa, millä perusteella tutkintoihin valitaan opiskelijoita. Tämä auttaa vähentämään lukiolaisten kokemaa stressiä, mutta on tärkeää myös hakijoiden oikeusturvan kannalta.
Kähkösen mukaan uudistuksen ja erityisesti pisteytystaulukoiden myötä yliopistolle on tullut jo jonkin verran enemmän kyselyitä lukiolaisilta ja opinto-ohjaajilta. Hakijaneuvonnan rooli tuleekin todennäköisesti olemaan yhä tärkeämpi.
– Tulisi kuitenkin muistaa, että jatkossakaan opiskelijoita ei valita ainoastaan ylioppilastodistusten perusteella. Valintakoeväylä säilyy edelleen, ja lisäksi pyrimme vahvistamaan muita väyliä, kuten esimerkiksi avoimen yliopiston väylää, Pyykkö muistuttaa.
Kontakti lukioihin entistä tärkeämpää
Kähkönen painottaa yhteyden luomista lukioihin ja lukiolaisiin.
– Yksi tärkeimmistä haasteista yliopistolle on koulutusalojen esittely lukiolaisille ja eri alojen nostaminen esiin. Riskinä on, että niin sanotut vahvat alat vahvistuvat entisestään, kun taas vähemmän tunnetut alat jäävät syrjään, Kähkönen sanoo.
Lukiolaisille pyritään jo tällä hetkellä tarjoamaan mahdollisimman paljon niin sanottuja kurkistuksia yliopisto-opintoihin ja eri alojen opiskeluun yliopistossa. Tarjolla on esimerkiksi kokonaisia lukiolaisille suunnattuja yliopistokursseja ja eri alojen maistiaisluentoja, joista monet myös striimataan. Lisäksi yliopiston uudistunut opiskelijalähettilästoiminta auttaa luomaan kontaktia lukiolaisiin.
– Nuorille tulisi antaa mahdollisimman realistinen kuva koulutusaloista jo lukion aikana. Heille tulisi tarjota kurkistuksia siihen, millaista alojen opiskelu yliopistossa on. Tavoitteena on, että jokainen nuori löytäisi itselleen sopivan alan, Pyykkö sanoo.