Luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegium tukee uransa alkuvaiheessa olevia tutkijatohtoreita
Luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegium (LLK) on Turun yliopiston monitieteellinen ja dynaaminen tutkimusalusta uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille luonnontieteiden ja lääketieteen aloilta. Kollegium avaa uuden haun määräaikaisiin tutkijatohtoritehtäviin marraskuussa 2019.
Luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumin tavoitteena on rekrytoida Turun yliopistoon oman tieteenalansa parhaita tutkijoita ja näin tukea tutkijoita näiden itsenäisen tutkijanuran alkuvaiheessa, jolloin luodaan pohjaa oman tutkimusryhmän perustamiselle. Kymmenvuotisen toimintansa aikana kollegiumin vahvana visiona on ollut, että menestyäkseen kilpailussa Turun yliopiston on pystyttävä rekrytoimaan alansa lahjakkaimpia tutkijoita.
Luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegium kattaa kaikki luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan alaiset tieteenalat. Tutkijatohtoriohjelma alkoi vuonna 2016, ja kolmessa tutkijatohtorihaussa on rekrytoitu tähän mennessä yhteensä 15 tutkijatohtoria. Viimeisin haku tutkijatohtoriohjelmaan oli vuonna 2017.
Ainutlaatuinen mahdollisuus tutkijoille
Yksi Luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumin tutkijatohtoreista on Kiinasta kotoisin oleva Lihua Sun. Hän on ollut kollegiumin tutkijana elokuusta 2018 lähtien ja keskittynyt tutkimuksessaan aivotutkimukseen Turun PET-keskuksessa. Hänen erityisalaansa on kognitiivinen neurotiede. Tutkimuksessaan Sun tarkastelee ihmisen kognitioita, tunteita ja sosiaalista kognitiota PET-kuvauksen ja toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Hänen keskeisin tutkimuksensa käsittelee psykopatian ja väkivaltaisuuden ilmenemistä aivoissa.
– Kollegium tarjoaa tutkijoille vapauden tutkia heitä itseään kiinnostavia aiheita. Minulle oli uutta ja hienoa, että kollegium ei rajoita sitä, mitä voin tutkia. Se tarjoaa alustan, jolla voin toimia itsenäisenä tutkijana, Sun tiivistää.
Sunin toinen tutkimus syntyi hänen omien havaintojensa ja mielenkiintonsa pohjalta. Hän kiinnostui ympäristön ja vuodenaikojen vaikutuksesta aivojen fysiologiaan huomattuaan Suomessa, miten ihmisten mielialat muuttuivat talvella.
– Kollegium arvostaa poikkitieteellistä tutkimusta, ja tutkijoiden monipuolisia taustoja. Se mahdollistaa erilaisen ja uraauurtavan tutkimuksen tekemisen, Sun sanoo.
Ranskalaisen Sophie Reichertin tutkimus sijoittuu ekofysiologian ja evoluutiobiologian alueille. Hänen tutkimuksensa keskittyy ikääntymisen ja solujen vanhenemisen mekanismeihin ja niihin vaikuttaviin seikkoihin – esimerkiksi siihen, miten kasvaminen ja lisääntyminen vaikuttavat eliöiden elinaikaan. Aiemmin hän tutki ilmiöitä linnuissa (mm. kuningaspingviineissä), mutta nykyään hänen tutkimuksensa kohteina ovat aasiannorsut.
– Kollegium tarjosi minulle vapautta ja aikaa keskittyä tutkimukseeni. Nuorelle tutkijalle tällainen mahdollisuus on todella harvinainen ja arvokas, Reichert hehkuttaa.
Reichert arvostaakin erityisesti kollegiumin kannustavaa ilmapiiriä ja arvostusta, jonka hän on kokenut saavansa tutkijana. Lisäksi hän on nauttinut tutustumisesta kollegoihinsa: kollegiumin tutkijat tulevat monista eri taustoista niin poikkitieteellisessä kuin kansainvälisessäkin mielessä.
Luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegium avaa haun määräaikaisiin tutkijatohtorin tehtäviin marraskuun alussa 2019. Kolmen vuoden määräaikaisiin tehtäviin valittujen tutkijatohtoreiden työsuhde voi alkaa aikaisintaan 1.8.2020, ja paikka on otettava vastaan viimeistään 1.1.2021. Samaan aikaan kollegium avaa myös kollegiumtutkijahaun kolmen vuoden määräaikaisiin tehtäviin, joissa on mahdollisuus hakea kahden vuoden jatkoaikaa. Kollegiumtutkijahaku avautuu nyt seitsemättä kertaa.
