Suomi tarvitsee kieltenosaajia tulevaisuudessakin eri ammattialoilla. Tekoälypohjainen puhuminen ja kirjoittaminen ovat tämän hetken uusia tutkimuskohteita.
Ranskan kielen oppiaine Turun yliopistossa viettää tänä vuonna kaksinkertaista juhlavuotta.
Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 100 vuotta ranskan tieteellisen opetuksen aloittamisesta Turun yliopistossa ja 75 vuotta romaanisten kielten professuurin perustamisesta.
Ensimmäiseksi professoriksi nimitettiin sittemmin myös yliopiston kanslerina ja rehtorina (1960-1970) toiminut Tauno Nurmela.
– Olemme todella iloisia ja ylpeitä Turun yliopiston korkeatasoisesta ranskan opetuksesta ja tutkimuksesta, ranskan kielen professori ja Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtaja Marjut Johansson sanoo.
Ranskan oppiaine juhlii opiskelijoiden, alumnien, yliopistoyhteisön ja ranskan oppiaineen ystävien kanssa perjantaina 27. syyskuuta. Ohjelmassa on juhlaseminaari kampuksen Tauno Nurmela -salissa ja iltajuhla Kårenilla. Ilmoittautuminen aukeaa pian!
Juhlavuotta vietetään myös tutkijayhteisön kesken. Ranskan oppiaine järjestää 21.–24.8. Romanistes Scandinaves ROM24-kongressin yhdessä Åbo Akademin Franska språket och litteratur -oppiaineen kanssa. Paikalle odotetaan yli 100 romaanisten kielten tutkijaa ympäri Pohjoismaita.
Kongressi kiertää muutaman vuoden välein pohjoismaisissa yliopistokaupungeissa. Edellisen kerran kongressi järjestettiin Turussa Tauno Nurmelan johdolla vuonna 1972.
Vieraiden kielten ja kulttuurien lukutaito on välttämätöntä globaalissa maailmassa
Ensimmäinen romaanisen filologian luento Turun yliopistossa pidettiin vuonna 1924, neljä vuotta yliopiston perustamisen jälkeen.
Nurmelan aikana ranska kehittyi täysmittaiseksi oppiaineeksi. Tutkimuksessa ja opetuksessa hän jatkoi filologista perinnettä, jossa suomalainen romanistiikan koulukunta oli Euroopan kärkeä.
1970-luvulla tapahtui kielitieteellinen käänne, kun Nurmelan oppilas, romaanisen filologian professori Lauri Lindgren toi tutkimukseen ja opetukseen uusia avauksia.
Kääntämisen oppineet tulivat osaksi akateemista yhteisöä 1980-luvulla.
Tällä hetkellä ranskan oppiaineessa keskitytään poikkitieteelliseen tutkimukseen. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat digitaalinen ja tekoälyvälitteinen vuorovaikutus ja viestintä, vieraan kielen oppiminen ja opettaminen, kieli- ja käännösteknologia sekä ranskankielinen kirjallisuus ja kulttuuri.
Ranskan osaaminen on tärkeää Euroopassa ja globaalisti. Ranskalainen kulttuuri ja muut ranskan kieltä käyttävät maat Euroopassa ja Afrikassa ovat edelleen meille verrattain tuntemattomia, Johansson sanoo.
– Vieraiden kielten ja kulttuurien lukutaito kuuluu yhteiskunnalliseen pääomaan, joka on välttämätöntä suomalaisille. Kyse on huoltovarmuudesta: meillä on oltava eri alojen ammattilaisia, jotka ymmärtävät ja tulkitsevat informaatiota eri kielillä.
