Mielenterveysongelmista ja oppimisvaikeuksista kärsivien lasten auttamiseen etsitään uusia keinoja Suomen Akatemian rahoittamassa huippututkimusyksikössä. Tutkimuksessa voimansa yhdistävät Turun yliopiston kehityspsykologian, logopedian ja psykiatrian sekä Jyväskylän yliopiston oppimistutkimuksen huippuasiantuntijat. Kahdeksanvuotisen huippututkimusyksikkökauden aikana tutkijat kehittävät myös toimintamalleja, joita käyttäen koulut voivat auttaa ongelmista kärsiviä lapsia.
– Aiemmin oppimisvaikeuksia ja mielenterveyden häiriöitä on tutkittu erillään, eri ryhmissä. Nyt yhdistämme aidosti eri traditiot samaan tutkimukseen. Eiväthän nämä ongelmat todellisessa elämässäkään ole eri siiloissa vaan usein päällekkäin, Turun yliopiston ryhmänjohtaja, kehityspsykologian apulaisprofessori Riikka Korja sanoo.
Hankkeessa selvitetään oppimisvaikeuksien sekä niihin kytkeytyvien mielenterveysongelmien taustalla olevia neurobiologisia, kognitiivisia, sosio-emotionaalisia ja ympäristötekijöitä sekä sitä, miten nämä oppimisen vaikeuksien kehittymiseen vaikuttavat tekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja miksi jotkut selviävät ja toiset eivät nopeasti muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksista.
Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen eli InterLearn -huippututkimusyksikköä johtaa Jyväskylän yliopiston psykologian professori Paavo Leppänen. Jyväskylän yliopistosta huippututkimusyksikössä ovat mukana psykologian ja kasvatustieteiden laitokset. Kasvatustieteiden tutkimusryhmää johtaa erityispedagogiikan professori Mikko Aro. Turun yliopistossa toimintaa koordinoidaan psykologian ja logopedian laitokselta. Mukaan koottua monitieteistä tutkijajoukkoa yhdistää FinnBrain-tutkimus.
– Jyväskylällä on vahva historia oppimisen ja oppimisvaikeuksien tutkimuksessa. Nyt he halusivat mukaan modernia lasten itsesäätelyyn ja psykiatriaan liittyvää tutkimustraditioita, Korja kertoo.
Tutkimuksen keskiössä ovat oppimisvaikeudet, joita esiintyy noin 10–20 prosentilla väestöstä. Oppimisen vaikeuksilla on suuri vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämän laatuun. Yksilön lisäksi vaikutukset ylettyvät myös talouteen, etenkin koulumaailmaan sekä terveyden ja sosiaalihuollon järjestelmiin.
Korjan omaa osaamisaluetta on kehityspsykologia sekä perhetekijöiden vaikutusten tutkimus. Muina tutkijoina Turun ryhmässä ovat kielentutkimuksen osa-alueesta vastaava logopedian professori Elina Mainela-Arnold, psykiatrian näkökulmasta vastaavat professori Hasse Karlsson ja apulaisprofessori Linnea Karlsson, aivokuvantamisen osalta kollegiumtutkija Jetro Tuulari ja psykologian tutkijatohtori Saara Nolvi kehityspsykologian ja perhetekijöiden tutkijana.
Korjan mukaan huippututkimusyksikön kahdeksanvuotinen rahoitus antaa mahdollisuuden keskittyä tutkimukseen, kehittää interventiomalleja eli kokeellisia toimintatapoja, joilla autetaan oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia sekä arvioidaan mallien toimivuutta.
Tutkimuksessa sovelletaan integratiivista ja monitasoista persoona-orientoitunutta lähestymistapaa. Huippututkimusyksikössä selvitetään myös millä tavoin nämä eri tekijät vaikuttavat oppimisen tuesta hyötymiseen sekä kehitetään vaikuttavia tuen keinoja käytettäväksi erilaisissa oppimisympäristöissä.
