Tänä vuonna Elias Tillandz -palkinto BioCity Turun parhaasta tieteellisestä julkaisusta on myönnetty akateemikko Sirpa Jalkaselle ja hänen tutkijoilleen tutkimusartikkelista, joka avaa uusia näkymiä ihmisen puolustusmekanismin ymmärtämiseen molekyylitasolla.
Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turku -tutkijayhteisön julkaisemalle tutkimusartikkelille. BioCity Turun tieteellinen neuvottelukunta valitsee palkinnon saajan koko tutkijayhteisön ehdotusten pohjalta.
– Palkinto on perinteisesti jaettu vuosittaisen BioCity-symposiumimme yhteydessä, mutta pandemiatilanteesta johtuen kunniakirja luovutetaan vasta ensi vuoden symposiumissa, elokuussa 2021. Koemme kuitenkin, että tutkijoidemme ansiokkaalle työlle on tärkeää antaa tunnustusta myös tässä poikkeusajassa, vaikka varsinaisia juhlallisuuksia ei pystytäkään järjestämään, tähdentää BioCity Turun tieteellinen johtaja, professori Jyrki Heino.
Tillandz-julkaisupalkinto on nimetty Turun Akatemian professorin Elias Tillandzin (1640–1693) mukaan. Tillandz toi kokemusperäisen tieteen Turkuun ja julkaisi ensimmäisen varsinaisen tieteellisen tutkimuksen Turussa. Palkintoon sisältyy stipendi, jota on tukenut Stiftelsen för Åbo Akademi. Palkinto jaettiin tänä vuonna 16. kerran.
Palkittu tutkimus valottaa imusuoniston toimintaa
Valkosolujen liikkuminen imusuoniston, imukudosten ja verenkierron välillä on puolustusmekanismimme peruspilari. Imusuonisto kuljettaa taudinaiheuttajat tulehdusalueelta, kuten ihon haavasta, vartijaimusolmukkeisiin, joissa imusolut aktivoituvat ja kouluttautuvat tuhoamaan tunkeilijat. Tämän jälkeen taisteluvalmiit imusolut lähtevät imusolmukkeista ja kulkevat määrätietoisesti verenkierron kautta haavaan tuhoamaan taudinaiheuttajat.
Imusolujen aktivoituminen vaatii kuitenkin aikaa, ja siksi puolustuksen etujoukkoina tarvitaan rivakasti toimivia neutrofiileja, jotka pystyvät tuhoamaan taudinaiheuttajat ja estämään tulehduksen leviämisen ilman koulutusvaihetta.
Vuosikymmenet imusuoniston on luultu olevan vain passiivinen putkisto, jossa solut ja nesteet virtaavat elimistön ääreisosista ja palautuvat lopulta verenkiertoon sydämen sykkeen luomalla pumppuvoimalla ja takaisinvirtauksen estävillä läpillä. Sirpa Jalkasen tutkimusryhmä onnistui kuitenkin monipuolistamaan tätä käsitystä.
– Analysoimme ihmisen imusolmukkeiden imusuonistoa yksisolusekvensoinnin avulla ja löysimme kuusi erilaista imusuoniryhmää, jotka sijoittuvat imusolmukkeissa strategisille paikoille ja ilmentävät kullekin tyypillisiä molekyylejä, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, akatemiatutkija Akira Takeda Turun yliopiston MediCity-tutkimuslaboratoriosta.
Tutkimus keskittyi erityisesti neutrofiilien käyttämiin kulkeutumismolekyyleihin, jotka ovat aikaisemmin olleet täysin tuntemattomia.
– Tutkimusryhmämme pystyi osoittamaan, että neutrofiilit sijoittuvat portinvartijoiksi imusolmukkeista poistuvien suonien suuaukoille. Mekanismia tarvitaan tulehdustilanteissa, jotta taudinaiheuttajat eivät pääse leviämään muualle elimistöön, Jalkanen selittää.
Tulokset tarjoavat lääkekehitykseen potentiaalisia uusia kohdemolekyylejä immunopuolustuksen säätelyyn ja syövän leviämisen estämiseen, sillä useat syövät, kuten rintasyövät sekä pään ja kaulan alueen syövät, käyttävät pääsääntöisesti imusuonistoa levitäkseen.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Immunity-tiedelehdessä.
