Turun yliopiston johtaman uuden tutkimuksen mukaan internethaut osoittavat erilaisten luontoon liittyvien fobioiden yleistyvän eri puolilla maailmaa. Maissa, joissa on suurempi kaupunkiväestö, kiinnostus luontoon liittyvien fobioiden eri muotoihin on laajempaa, mikä tukee oletusta, että kaupunkiasuminen voi olla yhteydessä perusteettomiin luontoon liittyviin pelkoihin tai inhoon.
Tunnettu luonnontieteilijä E. O. Wilson esitti, että ihmisillä on luontainen vaisto olla yhteydessä luontoon ja muihin elämänmuotoihin. Tätä teoriaa kutsutaan yleisesti biofiliaksi. Monet ihmiset osoittavat kuitenkin myös päinvastaisia reaktioita, ja kokevat vaistomaista ja toisinaan myös irrationaalista pelkoa tiettyjä eliöitä tai luonnon elementtejä kohtaan. Esimerkiksi araknofobiaa (hämähäkkien pelkoa) tai ophidiofobiaa (käärmeiden pelkoa) pidetään yleisimpinä luontoon liittyvinä fobioina, eli biofobioina.
– Joillakin biofobian muodoilla ajatellaan olleen evolutiivista hyötyä, sillä ne ovat voineet auttaa esi-isiämme välttämään kohtaamisia mahdollisesti haitallisten organismien kanssa, mutta monet ihmiset osoittavat pelkoa myös sellaisia organismeja kohtaan, jotka eivät aiheuta konkreettista uhkaa. Tämä saattaa johtaa liialliseen ahdistuneisuuteen ja vuorovaikutuksen välttämiseen luonnon kanssa. Luontoon liittyvien fobioiden arvellaan lisääntyvän nyky-yhteiskunnissa, ja vaikka jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että tämä muutos saattaa olla yhteydessä kaupungistumisesta johtuvaan irtaantumiseen luonnosta, tällaisten muutosten laajuutta ja aiheuttajia ymmärretään edelleen huonosti, sanoo Italian kansallisen tutkimusneuvoston ekologi Stefano Mammola.
Tilanne johtuu osittain siitä, että tietoa biofobioiden esiintyvyydestä nykyajan väestössä on niukasti. Tämän haasteen ratkaisemiseksi tutkijat kääntyivät toiseen tietolähteeseen, internethakuihin.
– Internetistä on tullut lähes minkä tahansa arkielämän osa-alueen ensisijainen tietolähde, ja on uskottavaa, että biofobiasta kärsivät ihmiset voivat käyttää internetiä arvioidakseen pelkotilaansa ja löytääkseen tapoja selviytyä fobiansa kanssa, sanoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Ricardo Correia Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä.
Kirjoittajat selvittivät internethakujen perusteella ihmisten kiinnostusta 25 eri biofobian muotoon ja vertasivat biofobiaan liittyviä hakuja 25 muuhun fobiaan, jotka eivät liity luontoon. Kirjoittajat havaitsivatkin, että 25 tutkitusta biofobiasta 17:ää kohtaan kiinnostus kasvaa maailmanlaajuisesti, vaikkakin hitaammin kuin muilla erityisillä fobioilla, joihin liittyvät haut ovat myös lisääntymässä. Merkittävää on, että maakohtaisesti kiinnostusta herättäneillä biofobioilla oli positiivinen yhteys myrkyllisten lajien määrään maassa sekä maan väestön osuuteen kaupunkialueilla, mutta negatiivinen yhteys maan kaupunkiväestön kasvuun.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että erilaisia biofobioita esiintyy laajemmin maissa, joissa on jo pidempään vakiintunut suuri kaupunkiväestö. Nämä tulokset tukevat aikaisempia hypoteeseja siitä, että kaupunkiasuminen ja ihmisen luontosuhteen katkeaminen ovat yhteydessä toisiinsa, ja sen taustalla on luontokokemusten katoaminen. Tämä heijastuu lopulta muita elämänmuotoja kohtaan koettuun pelkoon ja inhoon. Nämä reaktiot voivat vaikuttaa kielteisesti ihmisten hyvinvointiin, mutta niillä on myös seurauksia sille, miten ihmiset kokevat luonnon säilymisen ympäristössään ja tukevat ympäröivän luonnon suojelua, Correia sanoo.
Tutkimusartikkeli The searchscape of fear: A global analysis of internet search trends for biophobias’ on julkaistu biofobia-teemaan liittyvässä People and Nature -lehden erikoisnumerossa. Tutkimus syntyi Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön, Helsingin yliopiston ja Italian kansallisen tutkimusneuvoston tutkijoiden yhteistyönä, ja sitä tuettiin Suomen Akatemian ja KONE-säätiön rahoituksella.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Ricardo Correia, raheco@utu.fi
