Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoima Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa hanke (TuKeVa) toteutti yli 160 ruokaketjun yritysten syvähaastattelua vuoden 2021 aikana Varsinais-Suomen alueella. Haastatteluiden tavoitteena oli kerätä tietoa ruokaketjun yritysten keskeisimmistä kehittämistarpeista ja toimintaympäristön tulevaisuuden näkymistä.
Haastatteluiden tuloksia hyödynnetään omalta osaltaan esimerkiksi alueellisten kehittämis- ja rahoitusohjelmien sisältöjen ja painotusten suunnittelussa sekä ruokaketjun kehittämistoimenpiteiden kohdentamisessa.
Pääosa haastatelluista yrityksistä oli elintarvikkeita ja juomia valmistavia yrityksiä 60 %, seuraavaksi eniten haastattelut kohdentuivat raaka-ainetuotantoon 12 %, HoReCa- eli ammattikeittiösektorille 11 % sekä elintarvikkeiden kauppaan (8 %). Jopa 60 % haastatelluista ruokaketjun yrityksistä kertoi hakevansa aktiivisesti kasvua ja 7 %:a oli kiinnostunut kansainvälistymisestä. Varsinais-Suomen elintarvikkeita ja juomia valmistavien yritysten selkeä vahvuus liittyykin yritysten voimakkaaseen kasvu- ja kehittämishakuisuuteen.
Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa ruokaketjun yrityksiä kehittämään liiketoiminnan prosessejaan sekä uusiutumaan yhä kiihtyvämpään tahtiin.
- Ruokaketjun yrityksillä on yhteinen huoli toimintaympäristön muutoksen nopeudesta ja omien resurssien riittämättömyydestä seurata ja vastata näihin muutoksiin. Useat yritykset nostivatkin esille haluavansa kehittää yhteistyötä muiden yritysten kanssa ja luoda uusia kumppanuuksia, joiden avulla toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen olisi joustavampaa, Brahea-keskuksen projektipäällikkö Johanna Mattila kertoo.
Uusien teknologioiden ja raaka-aineiden käyttöönotto, prosessien automatisointi, sekä vanhan kone- ja laitekannan uusiminen ovat keskeisiä mahdollisuuksia ruokaketjun yrityksille parempaan tehokkuuteen ja kannattavuuteen. 87 % haastatelluista yrityksistä suunnitteleekin kehittävänsä tuotantoprosesseja, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja näistä jopa 58 % suunnitteli uusia tuotantotilojen ja -laitteiden investointeja seuraavan 5 vuoden sisällä. Digitalisaation mahdollisuudet ovat vielä hyödyntämättä suuressa osassa ruokasektorin yrityksiä.
- Korkeakoulujen tuottama tutkimus voitaisiin hyödyntää ruokaketjun yrityksissä entistä paremmin. Aktiivisella tutkimusyhteistyöllä lisätään yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- sekä vientipotentiaalia, otetaan käyttöön uutta teknologiaa sekä nostetaan tuotteiden jalostusastetta. Lähes puolet haastatelluista yrityksistä haluaisi vauhdittaa yhteistyötä nimenomaan tutkimuslaitosten kanssa, sanoo Mattila.
Ruokaketjun yritysten keskeinen haaste liittyy työvoimakysymyksiin. Huolestunut viesti yrityksiltä kuuluu, että koko ruokaketju pellolta pöytään kärsii kroonisesta työvoimapulasta, jolle tulisi myös isossa kuvassa löytää ratkaisuja.
Ruokaketjun toimintaympäristön selkeimmät uhkakuvat liittyvät ilmastonmuutoksen aikaansaamiin sään ääriolosuhteisiin, ympäristömuutoksiin sekä tätä kautta raaka-aineiden saatavuuden epävarmuuteen ja hintojen nousuun. Toimintaympäristön ennakoinnin nähdään olevan yhä haastavampaa tulevaisuudessa.
Elintarvikkeiden logistiikka ja jakelu ovat iso kustannuserä elintarvikealan pk-yrityksille. Kustannusten ennustetaan entisestään kasvavan mm. polttoaineverotuksen kasvun myötä. Yhteistyö logistiikan parissa tuleekin olemaan yksi elintarvikealan yritysten kilpailuvalteista. Moni elintarvikealan yrityksistä sijaitsee maaseutualueilla, jolloin alempiarvoisen tiestön kunto ja ympärivuotinen hoito ovat keskeisiä toiminnan peruskiviä.
Hanke on koonnut Varsinais-Suomen ruokaketjun SWOT-yhteenvetoraportit sekä maakunta- että seutukuntatasolla (Loimaa, Vakka-Suomi, Turun seutu, Salon seutu, Kemiönsaari ja Parainen).
