Valkoposkihanhia seurataan GPS-lähettimillä
Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus asensivat viime viikolla Pohjois-Karjalaan muutolla pysähtyneille valkoposkihanhille 50 GPS-lähetintä. Lähettimien avulla tutkitaan, miten hanhiyksilöt valitsevat ruokailupaikkoja ja käyttäytyvät, kun niitä karkotetaan pelloilta.
Ympäristöministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen Hanhipelto-hankkeessa tutkitaan hanhille osoitettujen peltojen, ns. hanhipeltojen, ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Hanhipellot ovat peltoja, joissa hanhet voivat ruokailla ja levätä rauhassa, ja ne ovat viljelijöiden vapaaehtoisesti tähän tarkoitukseen luovuttamia.
Turun yliopiston osuus tutkimuksessa on GPS-lähettimien laittaminen hanhille ja niistä kertyvän aineiston analysointi. GPS-lähettimet kertovat, kuinka paljon aikaa linnut viettävät erilaisilla peltoalueilla. Niiden avulla nähdään, kuinka pitkäksi aikaa ne vaihtavat paikkaa, kun ne on karkotettu pellolta. Isojen hanhiparvien liikkuessa on muuten vaikea arvioida, tulevatko paikalle uudestaan samat linnut vai tuleeko niiden tilalle uusia lintuja.
Tutkimuksessa vertaillaan eri karkotusmenetelmien vaikutuksen kestoa. Lintuja säikytetään liikkeelle käsilaserien, pamahtavan äänen ja jalkaisin lähestymisen avulla.
- Lähetinlintuja voidaan seurata kartalla ja lähestyä tarkoituksella siellä missä ne ovat, jolloin voidaan karkottaa juuri kyseinen lintu halutulla menetelmällä. Näin saadaan verrattua saman yksilön reaktioita eri menetelmiin, mikä on tutkimuksen kannalta parempi tilanne kuin se, että lintuyksilöistä ja niiden vaihtuvuudesta ei tiedetä mitään, kertoo ekologian professori Toni Laaksonen Turun yliopiston biologian laitokselta.
Lähettimiä laitettiin viikolla 19 Kiteellä ja Tohmajärvellä kahdessa erässä yhteensä 50 linnulle. Lähetin on pieni rengas linnun kaulan ympärillä. Siinä on aurinkopaneelit, joiden avulla lähetin lataa akkunsa ja saa virtaa paikannustietojen keräämiseen ja lähettämiseen. Valoisaan vuodenaikaan keväällä ja kesällä lähettimet keräävät paikannuksia kymmenen minuutin välein.
- Lähettimien tietojen perusteella samalta paikalta kiinniotetut linnut hajaantuivat ruokailemaan ja yöpymään eri alueille, kertoo lähettimiä laittamassa ollut Turun yliopiston tohtorikoulutettava Antti Piironen.
Karkotuskokeita tehtiin loppuviikon ja viikonlopun aikana. Nyt suurin osa lähetinlinnuista on jo lähtenyt jatkamaan muuttoa kohti arktisia pesimäalueita. Syksyllä nähdään, kuinka moni niistä palaa Hollannin talvehtimisalueille Pohjois-Karjalan peltojen kautta.
