Uusi kuvantamistekniikka paljasti liikehäiriösairaus dystonian alkuperän aivoissa
Turun yliopiston apulaisprofessori (1.9.2019 alkaen), dosentti Juho Joutsa on yhteistyössä Deakin yliopiston (Australia) ja Harvardin yliopiston (USA) tutkijoiden kanssa onnistunut paikantamaan liikehäiriösairaus servikaalisen dystonian todennäköisen alkuperän aivoissa. Löydökset saattavat johtaa uusien tehokkaampien hoitomuotojen jäljille. Tulokset julkaistiin Brain-lehdessä, joka on yksi arvostetuimpia neurologian ja neurotieteen alan tiedelehtiä.
Dystonia on neurologinen liikehäiriösairaus, jonka alkuperä aivoissa on tuntematon. Dystoniassa lihasten aktiivisuuden säätely on häiriintynyt, mikä johtaa kipuihin ja kehon virheasentoihin. Yleisin dystonian muoto on servikaalinen dystonia, jossa poikkeava lihastoiminta kohdistuu niskan ja hartiaseudun lihaksiin.
Dystonian oireita voidaan lievittää mm. botuliinipistoksin ja erityisen hankalissa tilanteissa myös neurokirurgisin toimenpitein. Dystonia on useimmiten itsenäinen sairaus, mutta se voi harvinaisissa tapauksissa aiheutua myös paikallisen aivojen vaurion, kuten aivoinfarktin, seurauksena.
Dystonian taustalta löytyi poikkeavaa toimintaa tuntoaivokuorella ja pikkuaivoissa
Kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui paikantamaan servikaalisen dystonian oireiden taustalla vaikuttavan aivoverkoston hyödyntämällä kehittämäänsä uutta tekniikkaa, joka perustuu aivojen sisäisten kytkentöjen mittaukseen. Tutkijaryhmä käytti samaa tekniikkaa löytäessään parkinsonismin alkuperän aivoissa vuonna 2018.
– Dystonian aivoverkoston keskeisimmiksi alueiksi paljastuivat tuntoaivokuori ja pikkuaivot. Näiden aivoalueiden poikkeava toiminta johtaa laaja-alaiseen liikkeitä säätelevän aivoverkoston toimintahäiriöön, joka aiheuttaa dystonian, Joutsa selittää.
Löydökset varmistettiin vertaamalla 39:n servikaalista dystoniaa sairastavan potilaan toiminnallisia magneettikuvauksia (fMRI) 37 terveen verrokin kuvauksiin.
– Tuloksien merkittävyyttä korostaa se, että paikantamamme aivoalueet olivat myös suoraan kytköksissä dystonian hoidossa käytettävään neurokirurgiseen hoitokohteeseen, joka sijaitsee täysin eri osassa aivoja, Joutsa tähdentää.
Tutkimuksen tulokset tuovat täysin uutta tietoa dystonian neurobiologisesta taustasta.
Jatkossa Joutsa pyrkii tutkimusryhmineen Turun yliopistossa selvittämään, miten aivoverkostoa voidaan aktivoida eri aivostimulaatiomenetelmillä.
Alkuperäisjulkaisut:
Corp DT#, Joutsa J#, Darby RR, Delnooz CCS, van den Warrenburg BPC, Ren J, Batla A, Bhatia KP, Jinnah HA, Liu H, Fox MD. Network localization of cervical dystonia from causal brain lesions. (#Equal contribution) Brain,
Brain, Volume 142, Issue 6, June 2019, Pages 1660–1674, https://doi.org/10.1093/brain/awz112
Joutsa J, Horn A, Hsu J, Fox MD. Localizing parkinsonism based on focal brain lesions. Brain 2018;141(8):2445-56.
