Monet elimistön kudoksista uusiutuvat niissä olevien kantasolujen avulla. Professori Jyrki Heinon tutkimusryhmä Turun yliopistosta ja Lontoon King’s Collegen tutkijat Euroopan molekyylibiologian organisaation johtajan Fiona Wattin tutkimusryhmästä ovat löytäneet ihon kantasolujen pinnalta embigiini-nimisen molekyylin sekä osoittaneet sen merkityksen kantasolujen toiminnalle.
Turun yliopistossa tehdyissä biokemiallisissa kokeissa tutkijat pystyivät osoittamaan, että embigiini sitoutuu tiukasti fibronektiini-nimiseen proteiinin, jota on runsaasti solujen välissä ja johon solut tarttuvat.
- Embigiini on havaittu alkioiden pahanlaatuisten kasvainten soluista jo vuosikymmeniä sitten. On ollut kuitenkin täysi mysteeri, millä tavalla kyseinen molekyyli toimii ja mikä on sen tehtävä elimistön normaaleissa soluissa, projektin päätutkija Kalle Sipilä King’s College Londonista kertoo.
Erityisen mielenkiintoista on, että embigiini näyttää toimivan elimistössä täsmälleen samalla tavalla kuin koeputkessa: kun tutkijat King’s College Londonissa poistivat embigiinin ihon kantasoluista hiiren genomia muokkaamalla, kantasolut irrottivat otteensa soluväliaineesta ja käynnistivät erilaistumisen ennenaikaisesti.
- Embigiini ei vain auta soluja tarttumaan ja erilaistumaan täsmällisesti vaan se myös ohjaa solun pinnalle kuljettajaproteiineja, joiden läpi rasvamolekyylien aihiot pääsevät sisälle soluihin. Näitä tarvitaan erityisesti talia ihon pinnalle tuottavissa soluissa, sanoo Sipilä.
Biolääketieteen tutkimukselle on erityisen tärkeää monikansalliset yhteistyöt, tutkijoiden liikkuvuus sekä osaamisen yhdistäminen eri tieteenalojen välillä.
- Esimerkiksi Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa, jonka tutkijoita oli myös projektissa mukana, on aivan maailmanlaajuista huippuosaamista proteiinien toiminnan ja rakenteen tutkimuksessa, Turun yliopiston biokemian professori Jyrki Heino toteaa.
Lähes kaikille elimistön kantasoluille on tärkeää niiden vuorovaikutus oman ympäristönsä kanssa. Euroopan lääkevirasto hyväksyi ensimmäisen kantasoluterapian vuonna 2015 silmän vahingoittuneen sarveiskalvon hoitoon ja erilaisten kantasolujen soveltuvuutta sairauksien johdosta tuhoutuneiden kudosten korjaamiseen tutkitaan parhaillaan intensiivisesti. Sipilän mukaan yksi kantasolututkimuksen suurista haasteista liittyykin nimenomaan siihen, kuinka luoda laboratoriossa kantasolulle keinotekoinen ympäristö, johon se pystyy tarttumaan siten, että jakautuminen ja erilaistuminen tapahtuvat kuten oikeassa kudoksessa.
Tutkimustulokset on julkaistu 6.6.2022 kehitysbiologian alan huippujulkaisussa, Developmental Cell -lehdessä. Sipilä et al. (2022) “Embigin is a fibronectin receptor that affects sebaceous gland differentiation and metabolism”.
