Turun Yliopistosäätiö on jakanut kevään 2022 apurahat Turun yliopiston väitöskirjatutkijoille, tutkijoille ja tutkimusryhmille. Apurahoina myönnettiin yhteensä 1 110 851 euroa. Apurahat jaetaan perinteisesti Snellmanin päivänä 12.5.2022. Apurahojen turvin tutkitaan muun muassa 1800-luvun Suomen kaupallistuvaa seuraelämää, ruokajärjestelmän kiertotaloutta ja ulkonäköurheilun normeja.
Turun Yliopistosäätiö jakaa vuosittain väitöskirja-, tutkimus- ja matka-apurahoja sekä yleisrahastosta että säätiön hallinnoimista 85 nimikkorahastosta. Nimikkorahastot on muodostettu testamenteilla ja lahjoituksilla saaduista varoista ja keräyksistä.
– Turun Yliopistosäätiö tukee Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien tutkimusta. Säätiön apurahapolitiikassa painopiste on nuorissa tutkijoissa. Tämän vuoden uutuutena ovat väitöksen jälkeistä tutkijanuraa aloittaville post doc -tutkijoille suunnatut apurahat, joille on suuri tarve. Kansainväliset konferenssit ovat myös elpymässä, joten matka-apurahoja jaettiin parin vuoden tauon jälkeen taas runsaasti, kertoo tieteellisten asiantuntijoiden puheenjohtaja ja säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, professori Riitta Pyykkö.
Väitöskirjatutkijoille apuraha takaa mahdollisuuden keskittyä tutkimustyöhön
Väitöskirja-apurahoja myönnettiin 68 kpl (778 482 euroa).
Apuraha koko vuoden työskentelyyn myönnettiin muun muassa valtiotieteiden maisteri Anna Grahnille taloussosiologian alan väitöskirjan työstämiseen. Grahn tarkastelee väitöstutkimuksessaan ulkonäköurheilua wellness-ilmiönä ja etsii sosiologisia selitysmalleja kehonkuvan, ulkonäön ja liikkumisen yhteenliittymästä. Grahn selvittää työssään, miten ja miksi ulkonäkökeskeistä urheilua kritisoidaan vaikka yhteiskuntamme on ulkonäkökeskeinen. Grahnille myönnetty apuraha on yhteensä 24 468 euroa.
Filosofian maisteri Antti Hynnille myönnettiin niin ikään koko vuoden työskentelyapuraha. Hynni tutkiii väitöskirjatyössään kiertotalouden maantieteellisiä mittakaavoja Suomen ruokajärjestelmän kestävässä kehityksessä. Varsinais-Suomessa toteutettavassa tutkimuksessa selvitetään, millaisia haasteita liittyy ruoantuotannon ja kulutuksen suljettuun kiertoon ja kiertotalouteen siirtymiseen, ja miten nämä haasteet voidaan ratkaista.
Väitöskirja-apurahojen turvin tutkitaan myös esimerkiksi raskausajan ruokavaliota, pienten lasten rinovirusbronkioliittia, eläkeikäisten liikkuvuutta, tyypin 1 diabeteksen syntymekanismia ja COVID-19-rokotteiden aikaansaamaa immuniteettia.
Post doc -apuraha käynnistää väitöksen jälkeisen tutkimuksen
Muuhun kuin väitöstutkimukseen suunnattuja tutkimusapurahoja myönnettiin yhteensä 25 kappaletta (239 118 euroa), joista kuusi oli uusia post doc -apurahoja. Tutkimukseen varhaisten osakeyhtiöiden roolista porvarillisen julkisen kulttuurin voimistumisessa 1800-luvun Suomessa apurahan sai Suomen historian tutkijatohtori Topi Artukka. Artukka on väitellyt tohtoriksi vuonna 2021.
– Apuraha mahdollistaa sen, että Topi Artukka pääsee alkamaan kolmevuotisen ”Kaupallistuva seuraelämä” -hankkeen, Pyykkö kertoo.
Apurahat julkistetaan Snellmanin päivän juhlassa 12.5.
Yliopistosäätiön Snellmanin päivän juhlassa julkistetaan kevään apurahat ja jaetaan ensimmäisen kerran Prix Aboensis -palkinto. Palkinto myönnetään tunnustuksena perustutkimuksen ja kliinisen tieteen hedelmällisestä yhdistämisestä professori Birgitta Henriques Normarkille ja professori Staffan Normarkille Karoliinisesta instituutista Ruotsista.
Turun Yliopistosäätiön tehtävänä on tukea ja edistää Turun yliopiston toimintaa. Säätiö toteuttaa tehtäväänsä jakamalla apurahoja rahastojensa tuotosta tieteellisen tutkimuksen edistämiseen. Säätiön 86 rahaston yhteenlaskettu arvo on noin 74,5 miljoonaa euroa. Rahastot on pääosin perustettu yksityishenkilöiden merkkipäivä- ja testamenttilahjoitusten sekä eri organisaatioiden lahjoitusten pohjalta, ja usein ne kantavat lahjoittajan nimeä.
> Yliopistosäätiön Prix Aboensis -palkinto ruotsalaistutkijoille – tervetuloa juhlaluennolle 12.5.
TK