Tutkimuksen kokonaisarviointi kattoi Turun yliopiston kahdeksan tiedekunnan laitokset, tutkimusta harjoittavat erillislaitokset, molemmat tutkijakollegiumit sekä tutkijakoulun ja sen kaikki tohtoriohjelmat. Tuloksia hyödynnetään yliopiston ja sen yksiköiden kehittämisessä.
Arvioinnin kohteena oli Turun yliopiston tutkimustoiminta vuosina 2014–2019. Tutkimuksen kokonaisarviointi muodostuu yksiköiden itsearvioinneista, vertaisarvioinneista sekä bibliometrisistä eli julkaisutoiminnan analyyseistä. Vertaisarvioinnit suoritti kuusi kansainvälistä paneelia. CWTS Leiden ja Turun yliopiston kirjasto toteuttivat kokonaisarvioinnin kaksi bibliometristä analyysia. Laitosten ja tutkimustoimintaa harjoittavien erillislaitosten lisäksi arvioitiin ensimmäistä kertaa Turun yliopistossa myös tutkijakoulutus ja nuorten tutkijoiden uraa edistävät tutkijakollegiumit.
Kokonaisarvioinnin tulokset vahvistavat, että Turun yliopistossa tehtävä tutkimus on kauttaaltaan korkeatasoista ja hyvin verkostoitunutta, mikä näkyy jatkuvasti kasvavassa määrässä kansainvälisessä yhteistyössä tehtyjä julkaisuja. Tutkimuksen huippuja löytyy niin lääketieteestä, luonnontieteistä, tekniikasta kuin ihmistieteistäkin.
– Tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksia käytetään yliopiston, tiedekuntien ja yksiköiden strategisessa kehittämisessä. Kiitän projektin toteuttajia, tutkijoita ja tukihenkilöstöä siitä, että meillä on nyt erittäin kattava kuva meillä tehtävästä tutkimuksesta ja myös siitä, miten sitä johdetaan, rehtori Jukka Kola sanoo.
Infrastruktuurit ovat vahvuus – Suomen tohtorikoulutuksen rahoituksen tilanne heikkous
Vertaisarviointipaneelit tarkastelivat yksiköiden tutkimustoimintaa tieteen laadun, avoimuuden, kestävyyden, vaikuttavuuden, monitieteisyyden, rahoituksen, kansainvälisyyden sekä näiden tavoitteiden näkökulmista suhteessa Turun yliopiston strategiaan.
Paneelit nostivat erityisenä vahvuutena Turun yliopiston tutkimuksen infrastruktuurit. Tutkimuksen infrastruktuuria ovat tutkimuslaitteet, tietokannat, materiaalikokoelmat, pitkällä aikavälillä kerätyt aineistot sekä infrastruktuureihin liittyvät palvelut ja yliopiston kirjasto.
– Olemme vahvan infrastruktuurin yliopisto, mikä avaa meille runsaasti mahdollisuuksia sekä kansainväliseen että yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tätä on syytä tehdä entistä enemmän näkyväksi niin meillä kuin maailmalla, ja hyödyntää tutkijoiden rekrytoinnissa, tutkimuksesta vastaava vararehtori Kalle-Antti Suominen toteaa.
Tärkeä vertaisarvioinnin anti ovat menneen ohella tulevaisuutta koskevat pohdinnat ja kehittämisehdotukset. Esimerkiksi täydentävän rahoituksen määrän arvioidaan olevan hyvällä tasolla, mutta jatkuva menestys sen hankkimisessa edellyttää sekä tukitoimia kaikilla organisaation tasoilla että riittävää yliopistolle osoitettua perusrahoitusta.
Tutkijakoulua arvioinut paneeli totesi, että vaikka Turun yliopiston tohtorikoulutuksessa tehdään monin tavoin hyvää työtä, on tilanne Suomessa tohtorikoulutuksen rahoittamisessa varsin poikkeuksellinen, eikä resurssien suhteen paras mahdollinen. Tutkijakoulussa pystytään tarjoamaan rahoitusta vain murto-osalle väitöskirjatutkijoista.
– Ongelma koskee koko maatamme. Väitöskirjatutkijoiden rahoituspohja on erittäin hajanainen, mikä lisää epävarmuutta ja pitkittää valmistumisaikoja. Tämä lisää myös väitöskirjoja ohjaavien tutkijoiden työmäärää. Apurahalla työtään tekevien väitöskirjatutkijoiden asema ei ole tasa-arvoinen muihin nähden. Järjestelmän uudistaminen edellyttää kansallista keskustelua niin yliopistojen kuin tutkimuksen rahoittajien kanssa, toteaa vararehtori Suominen.
Esille nousi myös huoli siitä, miten soteuudistus mahdollisesti vaikuttaa tutkimukseen ja opetukseen.
– Kansainvälisillä arvioijilla on kokemusta omien maittensa vastaavista uudistuksista, eivätkä ne ole olleet tutkimuksen ja koulutuksen osalta aina positiivisia. Turun yliopistolle yliopistosairaala on merkittävä yhteistyökumppani, ja nyt tilanne tämän yhteistyön jatkumisen ja rahoituksen suhteen on varsin epäselvä. Toisin kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai Pirkanmaalla Oulun ja Tampereen yliopistoille, Turun yliopistolle ei hyväksytä edustusta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallitukseen edes puhe- ja läsnäoloon rajattuna, mikä on valitettavaa. HUS-yhtymässä Helsingin yliopistolla puolestaan on kaksi äänivaltaista edustajaa, toteaa yliopistoa sairaanhoitopiirin hallituksessa edustava vararehtori Suominen.
Julkaisutoiminnassa kansainvälisyys ja avoimuus nousussa
Bibliometrisistä analyyseistä nähdään, että Turun yliopiston tutkimus on yhä kansainvälisempää ja avoimempaa. Julkaiseminen sekä kansainvälisissä että avoimesti luettavissa tiedelehdissä on lisääntynyt.
– Olemme tiukasti mukana kansainvälisessä tieteenteon kehityksessä, mutta aina on parannettavaa ja kovassa kilpailussa pelkästään asemien säilyttäminen on kovan työn takana. Avoin tiede on paljon muutakin kuin tiedelehtien avointa luettavuutta ja maksumuurien murtamista. Yhä enemmän pohditaan kertyneiden tutkimusaineistojen ja menetelmien avoimuutta – tieteellehän avoimuus on aina ollut vahva arvo ja edellytys jatkuvalle uudistumiselle, vararehtori Suominen sanoo.
Suominen muistuttaa, että julkaisutoiminnan analyysien eli bibliometriikan tarkastelussa on hyvä muistaa tieteenalojen erot.
– Vertailukohtana on aina saman alan kansainvälinen toiminta, ei naapurilaitos omassa yliopistossa. Myöskään paneelien lausunnot ja niiden antamat arvosanat eivät sovi suoraan laitosten keskinäiseen vertailuun.
Turun yliopiston tutkimuksen edellisen kokonaisarvioinnin tulokset julkaistiin vuonna 2016.
– Edellinen, vuodet 2010–2013 kattanut arviointi sai monet laitokset kehittämään toimintaansa ja vaikutti yliopiston strategisiin valintoihin. Tutkimuksen kokonaisarviointi kuuden vuoden ajanjaksolta on mittava työ. Yliopistolle on tärkeää saada monipuolinen ja ulkoisten tahojen antama katsaus meillä tehdystä tutkimuksesta sekä näkemyksiä siitä, miten voimme tulevaisuudessa olla entistäkin kansainvälisempi ja laadukkaampi tiedeyliopisto, vararehtori Suominen päättää.
