Soveltavan kielitieteen syyssymposiumi tuo alan asiantuntijat ja ajankohtaisen tutkimuksen Turkuun 7.–9. marraskuuta. Esillä on niin perinteisempiä kielitieteen aiheita kuin alan nousevia teemojakin.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin järjestämä kielitieteen syyssymposiumi kokoaa yhteen lähes 170 soveltavan kielitieteen asiantuntijaa Suomesta ja ulkomailta. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn jokavuotisessa tapahtumassa pohditaan kielen roolia niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin tasolla.
Tämän vuoden teemana on ”Kieli avaimena muuttuvaan maailmaan”. Esitelmiä kuullaan robotiikan käytöstä vieraan kielen oppimiseen, neurolingvistiikasta, kieliasenteista sekä viranomaisviestinnän monipuolisuudesta.
Ohjelmassa näkyy sekä soveltavan kielitieteen perinteisempiä aiheita, kuten tutkimusta asenteista vieraita kieliä ja erilaisia yhteisöjä kohtaan, että alalla nousevia teemoja, kuten queer-lingvistiikkaa ja tekoälyn ja kielen suhdetta.
– Teema korostaa kielen keskeistä roolia monimutkaisten globaalien muutosten ymmärtämisessä ja kohtaamisessa. Maailma on jatkuvassa muutoksessa monella taholla: ympäristön tila heikkenee, teknologia kehittyy kiihtyvällä tahdilla ja näemme kansainvälisiä konflikteja, sanoo akatemiatutkija Teppo Jakonen.
Informaatioyhteiskunnassa kielen merkitys näiden ilmiöiden välittäjänä on vain lisääntynyt, Jakonen toteaa.
– Kieli muokkaa tapaamme jäsentää muutoksia ympärillämme, sekä sitä, miten haemme ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Tapahtumassa on kolme pääpuhujaa. Kansainvälisesti palkittu professori Andrea Révész University College Londonista puhuu toisen kielen puhumisen ja kirjoittamisen prosesseista. Jyväskylän yliopiston suomen kielen professori Jarmo Harri Jantunen kertoo sateenkaarevasta kielentutkimuksesta. Tekoälypohjaista sekä ihmisen ja robotin välistä vuorovaikutusta käsittelee Turun yliopiston ranskan kielen professori Marjut Johansson.
– Esitelmät tarjoavat arvokkaita uusia näkökulmia siihen, miten kieli voi toimia välineenä kestävän, monimuotoisen ja inklusiivisen tulevaisuuden rakentamisessa, toteaa yliopistonlehtori Outi Veivo.
