Suunnitelmallinen maankäyttö ehkäisee luonnonvarojen väärinkäyttöä – tutkijat kehittivät uuden menetelmän Tansaniaan

Turun yliopiston tutkijat tarkastelivat neljä vuotta kestäneessä Suomen Akatemian hankkeessa maankäyttöä ja ekosysteemipalvelujen hyötyketjuja Tansaniassa. Tavoitteena oli kehittää tutkimustulosten perusteella osallistavia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä maankäytön suunnitteluun. Tansanialainen yhteiskunta digitalisoituu nyt vauhdilla, ja tämä mahdollistaa pääsyn avoimeen paikkatietoon ja digitaalisiin työskentelymenetelmiin tehokkaammin ja halvemmin kuin aikaisemmin.

– Digitaalinen paikkatieto ja teknologiat mahdollistavat uusien ratkaisujen ja liiketoiminnan luomisen Tansanian nopeasti kehittyvillä markkinoilla, etenkin jos liiketoimintaidea on selkeästi tarpeeseen sopiva, osallistaa paikallisia, luo heidän omistajuuttaan ja vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi ihmisten elämänlaatuun, sanoo digitaalisen paikkatietotutkimuksen apulaisprofessori Niina Käyhkö maantieteen ja geologian laitokselta.

Tällä hetkellä Tansanian maaseudulla vain alle 15 prosentilla maan noin 12 000 kylästä on maankäyttöä koskeva suunnitelma, joka ohjaa maan ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Siksi Tansaniassa, kuten monissa muissakin maissa maailmanlaajuisesti, on tarve kehittää kustannustehokkaita ja läpinäkyvämpiä menetelmiä maankäytön suunnitteluun. 

– Jos suunnitelma maankäytöstä puuttuu, syntyy helposti tilanteita, joissa paikallisyhteisöjen maita ja luonnonvaroja voidaan lunastaa ilman asukkaiden suostumusta. Tällöin esimerkiksi maanviljelyn ja kaivostoiminnan laajentamiseen ei ole selkeää ohjeistusta. Kun paikalliset toimijat osallistetaan suunnitteluun, lopputulos vastaa paremmin heidän tarpeitaan ja arvojaan sekä saa yleisemmän hyväksynnän. Kun suunnittelun kohteena olevasta alueesta saadaan ajantasaista paikkatietoa, se puolestaan mahdollistaa tietoperustaisen päätöksenteon, selventää maantieteen jatko-opiskelija Salla Eilola, joka valmistelee aiheesta väitöskirjaa.

Kyläyhteisöjen edustajat haluttiin mukaan suunnitteluun

Tutkijat tekivät Tansaniassa tilannekatsauksen osallistavien menetelmien ja paikkatiedon käytöstä kylien maankäytön suunnittelussa. Katsaus toteutettiin yhteistyössä Suomen ja Tansanian välisen kehitysyhteistyöhankkeen kanssa. 

– Tämän perusteella kehitimme satelliittikuviin perustuvan kartoitusmenetelmän, jolla saimme kyläyhteisön edustajat aktiivisesti mukaan yksityiskohtaisempaan maankäytön kartoittamiseen ja suunnitteluun, Eilola kertoo.

Tansanian maankäytön suunnittelusta vastaava kansallinen komissio kiinnostui kehitetystä menetelmästä, mikä mahdollisti menetelmän laajemman käyttöönoton Tansaniassa. Tutkijat pääsivät järjestämään työpajoja tansanialaisille, jotka tekevät maankäytön suunnittelua. Osana työpajoja luotiin myös ohjeistus, joka tukee kartoitusmenetelmän käyttöönottoa koko Tansanian alueella.

– Satelliittikuvien tulkintaan perustuva kartoitusmenetelmämme sai hyvän vastaanoton tansanialaisilta aluehallintotason suunnittelijoilta. Tansanialaisten näkemyksiä menetelmän toimivuudesta voi kuulla lisää tekemässämme lyhytdokumentissa. Menetelmämme muun muassa vähentää kenttätyön määrää, vapauttaa aikaa itse suunnittelutyöhön ja lisää ymmärrystä paikallistason maankäytöstä, Eilola sanoo.

Menetelmän laajempi käyttöönotto vaatii Eilolan mukaan kuitenkin paikallisten toimijoiden koulutusta ja heiltä pitkäjänteistä sitoutumista digitaalisten työkalujen käyttöön tarvittavien taitojen ylläpitoon. Tähän mennessä koulutuksia on järjestetty suunnittelijoille 16 aluehallinnon alueella eteläisessä ja itäisessä Tansaniassa.

– Tutkimuksemme on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyö ruohonjuuritasolla toimivien ammattilaisten kanssa luo nopeasti uusia käytäntöjä, joilla saadaan todennäköisesti aikaan kehitystä. Paikallistason asukkaiden aktiivinen osallistaminen päätöksentekoon tukee heidän toimijuuttaan uusien maankäytön ratkaisujen löytämiseksi, Eilola toteaa. 

Tutkimuksen toteuttamisen mahdollisti Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen SUSLAND-kehitystutkimushanke (2014–2019), jota Suomen Akatemia rahoitti. Lisäksi tutkimus- ja kehitystyötä tehtiin osana Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen sekä tulevaisuuden teknologioiden laitoksen GESEC-projektia (2016–2018), jota rahoitti Business Finlandin BEAM-ohjelma. SUSLAND-tutkimusryhmä teki myös tiivistä yhteistyötä Suomen ja Tansanian välisen kehitysyhteistyöhankkeen Private Forestry Programmen (PFP) kanssa.

Lisätietoja

Salla Eilola, p. 050 466 7129, skeilo@utu.fi

Tansanialaiset maankäytönsuunnittelun asiantuntijat kommentoivat kehitettävää osallistavaa menetelmää työpajoissa. Heidän avullaan menetelmä integroitiin osaksi virallista suunnitteluprosessia. Kuva: Salla Eilola

Osallistava kartoitus voidaan tehdä pienryhmissä, minkä jälkeen ryhmien kartat yhdistetään. Kun kylän maankäyttökartta on saatu valmiiksi, sitä käytetään apuna maankäytönsuunnittelussa. Osallistujat keskustelevat ja sopivat muun muassa asutusalueiden laajennuksesta ja merkitsevät ne satelliittikuvan päällä olevalle kartalle. Kuvassa nuoret naiset merkitsevät kylänsä metsäalueita kartalle. Kuva: Salla Eilola