Tuoreessa tutkimuksessa ilmeni, että kansainvälisen suomalaisen koulun oppilaat menestyivät amerikkalaisia lukiolaisia huomattavasti paremmin tehtävissä, jotka mittasivat digitaalista lukutaitoa sosiaalisessa mediassa ja nettiuutisten yhteydessä. Tutkijoiden mukaan tulokset saattavat johtua suomalaisen opetussuunnitelman ja International Baccalaureate -koulutusohjelman opetusuunnitelman tavasta harjaannuttaa oppilaiden kriittistä ajattelua, mikä poikkeaa Yhdysvaltojen järjestelmästä ja opetussuunnitelmasta. Tutkimustulokset julkaistiin Journal of Research in International Education -tiedejulkaisussa huhtikuussa.
Kriittinen ajattelu lukeutuu olennaisiin 2000-luvun taitoihin, joita oppilaat tarvitsevat kyetäkseen luovimaan digitalisaation aikakaudella ja pärjätäkseen tulevaisuuden työelämässä.
Mutta kuinka hyvin koulutusjärjestelmä rohkaisee kehittämään näitä taitoja?
Tuoreessa Turun yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin kriittisen ajattelun tehokkuutta ja siirtymistä teettämällä kansainvälisen suomalaisen koulun oppilailla digitaalista lukutaitoa mittaavia tehtäviä. Tutkimuksessa hyödynnettiin aikaisemmassa tutkimuksessa Stanford History Education Group -tutkimusryhmän kehittämiä mittareita, joilla selvitettiin missä määrin nuoret kyseenalaistivat netissä olevan tiedon alkuperän ja oikeellisuuden tilanteissa, jotka oli luotu oikeiden netin tapahtumien pohjalta.
Stanfordin tutkijoiden talvella 2016 julkaisema tiivistelmä sai maailmanlaajuista näkyvyyttä suurissa uutiskanavissa ilmestyttyään samoihin aikoihin esiin nousseen valeuutisilmiön kanssa ja Stanfordin tutkijoiden luonnehdittua yhdysvaltalaislukiolaisten suoriutumista tyrmistyttäväksi ja toivottomaksi.
– Monissa kansainvälisissä kanavissa yhdysvaltalaislukiolaisten tulokset yleistettiin vastaamaan maiden omia sosiaalipedagogisia ympäristöjä, mistä uudempi tutkimuksemme varoittaa, toteavat tutkimuksen Turun yliopistossa toteuttaneet Shane Horn ja Koen Veermans.
Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin kahta ryhmää suomalaisessa kansainvälisessä koulussa: toinen oli aloittamassa International Baccalaureate Diploma Programme -ohjelman ja toinen oli valmistumassa siitä.
Huolimatta siitä, että valmistuvien ryhmä menestyi vain hieman aloittavien ryhmää paremmin, menestyivät molemmat tilastollisesti huomattavasti Stanfordin yhdysvaltalaislukiolaisia paremmin.
– Tutkimuksen päätavoitteena oli kartoittaa korreloiko IB-ohjelmassa edistyminen oletetun paremman tehtäväsuoriutumisen kanssa, ja missä määrin näin todella oli. Kiinnostavaksi osoittautui se, kuinka jyrkkiä molempien Suomessa tarkasteltujen ryhmien väliset erot olivat verrattuna yhdysvaltalaislukiolaisten suoriutumiseen, Shane Horn kertoo.
– Tulokset useissa tehtävissä olivat kuin toistensa peilikuvia suomalaisten lukiolaisten pärjätessä edistyneellä tasolla siinä missä yhdysvaltalaislukiolaiset suoriutuivat aloitustasolla, Horn selittää.
Kartoitettaessa erojen syitä esiin nousi suomalaisen koulutusjärjestelmän ja IB-ohjelman opetussuunnitelmien avoin oppilaiden kriittisen ajattelun harjaannuttamisen painotus.
– Yhdysvaltalaisessa opetussuunnitelmassa kriittinen ajattelu sisällytetään oppiaineiden kurssityöskentelyyn epäsuorasti, kun taas suomalaisessa opetussuunnitelmassa ja IB-opetussuunnitelmassa kriittistä ajattelua harjaannutetaan paitsi nimenomaisilla kursseilla myös sisällyttämällä sitä perinteisempien oppiaineiden kurssityöskentelyyn, selittää yliopistotutkija Koen Veermans, joka on toinen tutkimuksen toteuttaneista tutkijoista.
IB-ohjelmalla on esimerkiksi erillinen tiedonteoriaa käsittelevä kurssi, jonka tarkoitus on kehittää oppilaiden kriittistä ajattelua, ja tämä on nimenomaisesti sisällytetty kurssilla käsiteltäviin aihepiirien joukkoon. Suomessa kriittistä ajattelua harjaannutetaan myös etiikkaa käsittelevillä kursseilla, ja opettajilla on vapaus määrittää missä määrin kriittistä ajattelua käsitellään erikseen eri aihepiirien yhteydessä.
Tämän ja muiden tutkimusten perusteella tutkijat suosittavat, että opetussuunnitelmia laadittaessa huomioidaan kriittisen ajattelun harjaannuttaminen paitsi erillisillä kursseilla myös kaikissa opetussuunnitelmaan sisältyvissä oppiaineissa.
Artikkeli on luettavissa Journal of Research in International Education -tiedejulkaisun sivuilla: https://journals.sagepub.com
Lisätietoja:
Koen Veermans, yliopistotutkija, Turun yliopisto, koevee@utu.fi
Shane Horn, tiedonteoriakoordinaattori, Amman Baccalaureate School, shorn@abs.edu.jo, +962 65 411 191
Pääkuva: https://journolink.com/