Maailma eriarvoistuu – auttaako koulu?
Uutuusteos avaa näkymiä koulutuksen tasa-arvoisuutta koskeviin kysymyksiin Suomessa ja maailmalla.
Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmisen sukupuoli tai hänen sosiaalinen, etninen tai alueellinen taustansa eivät rajoita hänen kouluttautumismahdollisuuksiaan. Tasa-arvo on kiinteästi yhteydessä demokratiaan, joka tarkoittaa vallan ja vallankäyttömahdollisuuksien jakautumista suhteellisen tasaisesti väestön keskuudessa. Tasa-arvon uskotaan toteutuvan ehkä parhaiten ns. hyvinvointiyhteiskunnassa. Tällaisessa yhteiskunnassa mahdollisuuksien tasa-arvoa halutaan edistää lisäämällä koulutuksen tasa-arvoa.
Uutuusteos Eriarvoistuva maailma – tasa-arvoistava koulu avaa näkymiä koulutuksen tasa-arvoisuutta koskeviin kysymyksiin Suomessa ja laajemminkin maailmalla. Kirjassa käsitellään koulutuksen tasa-arvon tilaa yleisesti koulutuspolitiikassa, peruskoulussa ja korkeakoulutuksessa, maahanmuuttajien asemaa kirjavoituvassa koulussa sekä nuorten aikuisten koulutus- ja elämäntarinoita. Teos nostaa esiin uusia ja raikkaita ajatuksia siitä, miten tämän päivän Suomessa menee ja miten voisi mennä.
Suomea on pitkään pidetty tasa-arvon mallimaana, jossa myös PISA:n kaltaiset kansainväliset vertailut ovat osoittaneet tasa-arvon olleen varsin korkealla tasolla. Historiallisesti meillä on vannottu koulutuksellisen tasa-arvon nimiin ja katsottu tämän luovan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia.
Tehostamispaineet ja totuudenjälkeinen aika
Viime vuosina suomalaisenkin koulutuspolitiikan kentässä on kuitenkin yhä vahvemmin siirrytty kohti uusliberalistista koulutuspolitiikkaa, jossa vanhat tasa-arvon pyrkimykset ovat saaneet antaa periksi koulutuksen tehostamispaineille. Koulutuksen globaalissa valtavirrassa myös paineet esimerkiksi koulutuksen yksityistämiseen ovat nostaneet päätään Suomessakin. Julkinen valta on siirtynyt loitommalle koulutuksen pääohjaajan paikalta ja antanut tilaa koulutusmarkkinoiden vapaammalle toiminnalle.
Uusliberalistisen koulutuspolitiikan edetessä ovat myös populistiset poliittiset virtaukset voimistuneet ja käsitykset ”totuudesta” ovat muuttuneet. Donald Trumpin voittokulku tai Britannian Brexit-äänestys ovat esimerkkejä tällaisista muutoksista. Useat politiikantutkijat toteavat, että olemme siirtyneet ”totuudenjälkeiseen” aikaan. Ei ole niin tärkeää, perustuvatko sanomamme tieteellisiin tosiasioihin, kunhan ne tuntuvat hyviltä. Samaan aikaan myös meillä poliitikkojen puheeseen on pesiytynyt tietty koulutuksenvastainen asenne. Koulutusleikkaukset ja puheet ”kaiken maailman dosenteista” tuntuvat olevan linjassa keskenään.
Kasvatustieteellisellä tutkimuksella onkin tärkeä tehtävä kertoa siitä todellisuudesta, jossa me elämme. Sen on huolehdittava siitä, että koulu kykenee pitämään yllä koulutuksellista tasa-arvoa ja siten lisäämään yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta eriarvoistuvassa maailmassa.
Teoksen tiedot
Eriarvoistuva maailma – tasa-arvoistava koulu. Risto Rinne, Nina Haltia, Sonia Lempinen & Tuuli Kaunisto (toim.). 2018. Teos on julkaistu Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatusalan tutkimuksia -sarjassa numerolla 78. 419 s. Hinta 34 e.
Teoksen voi tilata verkkokaupasta: https://webshop.jyu.fi/julkaisut/suomen-kasvatustieteellinen-seura
Mediakappaleita voi tiedustella julkaisusarjan toimittaja Anu Keinäseltä, puh. 040 835 3976, sähköposti anu.j.keinanen@jyu.fi